KIELI MAAHANMUUTTAJALASTEN YKKÖSONGELMA

Koulussa menestyminen edellyttää suomenkielen hallintaa. Monikulttuurinen lapsi ei välttämättä osaa mitään kieltä hyvin. Esimerkiksi somaliperheet ovat saattaneet asua useissa eri maissa ennen kuin tulevat Suomeen. Tämä näkyy koulussa mm. siten, että valmistava luokka on täynnä oppilaita, joiden piti aloittaa ekaluokalla, mutta kielitaito ei ole riittävä.

Monikulttuuriset lapset kuitenkin omaksuvat kielen ja suomalaisen kulttuurin paljon nopeammin kun vanhempansa. Lapsen suhde kotiin ja vanhempien kulttuuritaustaan tulee ristiriitaiseksi. Usein lapsi osaa perheessä suomea parhaiten ja tietää, miten toimia täällä. Lapsi siis edustaa valtakulttuuria perheeseen päin. Tämä on kova paikka perheelle, varsinkin jos lähtökulttuurina on arabi- tai muslimimaa.

Itä-Helsingin lähiöiden kouluissa ja päiväkodeissa maahanmuuttajaperheiden lasten osuus on huomattavan suuri. Suurin ulkomaalaisten ryhmiä ovat venäläiset, somalialaiset ja virolaiset. Lisäksi on paljon arabeja, kurdeja ja entinen Jugoslavia alueelta tulleita albaaneja.

Oppimisvaikeudet liittyvät kieleen ja kulttuuriin. Mitään lahjakkuuseroja ei taustaltaan monikulttuurisen lapsi ja suomalaisten välillä voi olla. Koulussa on erilaisia tukimuotoja: valmistavaa opetusta ja suomen opetusta toisena kielenä.

Vanhempien kielitaito usein puutteellinen

Maahanmuuttajalapsen hyvinvointiin vaikuttavat ennen kaikkea hänen elämänsä aikuiset. Miten he ajattelevat ja toimivat? Pystyvätkö ja haluavatko he huomata lapsen ongelmat? Voivatko he tukea lasta tarvittaessa tai löytää jonkun toisen aikuisen, joka osaa tukea lasta oikein?

Kun vanhemmat eivät osaa suomea, se vaikeuttaa kodin ja koulun yhteistyötä. Ala-asteella olevan lapsen täytyy yksin selvittää, miten tehdään kotitehtävä ja miten luetaan oikein.

Puutteellisen kielitaidon takia koulun tiedotteita ei ymmärretä, koulun vanhempainiltoihin ei osallistuta, lapsen asioita on vaikea hoitaa. Vanhempainiltojen merkitys ei ole selkiytynyt. Miten vanhempia voitaisiin informoida paremmin? Voisiko tehdä opetusvideon koulumaailmasta maahanmuuttajavanhemmille?

Vanhemmat eivät tohdi soittaa opettajalle ja päinvastoin. Ratkaisu olisi tulkin käyttö: lapsen asioiden hoitamiseksi tulisi useammin kutsua mukaan tulkki.

Opettajan ja oppilaan yhteistyötä kehittävät yhteiset keskustelut. Aina ei tarvitse ottaa heti yhteyttä vanhempiin. Opettajan kunnioitus on tärkeää, aikuisen oma käytös vaikuttaa siihen eniten.

Suomen kieli ja oma äidinkieli tärkeitä

Kouluun sopeutumisen kannalta kielitaito on tärkeä. Jos vanhemmat eivät ole työssä, niin lapset ovat kotona. Kielen oppimisen kannalta menee monta vuotta hukkaan, esikoulu alkaa vasta 6-vuotiaana. Koulussa vaadittava kielitaito ei pääse kehittymään, mikä vaikeuttaa oppimista.

Vanhempien tulisi osoittaa kunnioitusta myös oman äidinkielensä opettajia kohtaan, jotta lapsi oppisi kunnioittamaan opetusta ja opettajia. Kun vanhemmat eivät suhtaudu vakavasti omaan äidinkieleen oppiaineena, se heijastuu koulussa oppilaiden käytöksessä opettajiin ja koulunkäyntiin.
Koulunkäynnin sujumista edistäisi, mikäli maahanmuuttajalapsille pidettäisiin omia iltapäiväkerhoja pienryhmissä. Kerhossa autettaisiin läksyjen teossa ja oppimaan oppimisessa. Ryhmiä voisivat mahdollisesti vetää työllistetyt.

Monikulttuurinen koulu

Yhteistä hyvinvointia edistää kansainvälisyyden hyväksyminen ja siitä iloitseminen. Koulun arkeen voitaisiin järjestää enemmän kansainvälisyysteemoja.

Oppilailla saisi olla enemmän yhteistä tekemistä: läksyjen tekoa yhdessä, ryhmätöitä, toimimista monien kanssa. Myös ala-asteen ja yläasteen yhteistyö edistäisi hyvinvointia. Toimintaan voisi kuulua tukioppilaita, kummitoimintaa, vierailuja ja tutustumista isojen kanssa.

Kiusaamiseen on heti puututtava niin ala- kuin yläasteellakin. Koulun tulisi olla sillanrakentaja monikulttuurisuuden edistämisessä.

Kouluilla tulisi olla selvä suunnitelma monikulttuurisuuden kohtaamisen edesauttamiseen – tukea on saatava heti, kun lapsi sitä tarvitsee. Suomessa koulua käyvät lukuisat "suomalaislapset", joiden vanhemmista toisella on etninen tausta. Heillä voi olla "erikoinen" ulkonäkö, mutta loistava suomenkielen taito. He ovat täysin suomalaisia, kuten myös Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat.

Vanhempien on hyväksyttävä se, että lapsi saa vaikutteita eri kulttuureista. Heidän tehtävänään on ohjata lastaan hyvien kavereiden pariin ja tutustua itsekin lasten kavereihin. Tämä koskee myös suomalaisia vanhempia. Aikuisten asenne monikulttuurisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti myös lasten asenteisiin.

Mohamed Abdulkadir
Maahanmuuttajakuraattori