Jätehuoltojohtaja Petri Kouvo esitteli jätevoimalan hankintamenettelyn kulkua.

Keskiviikkona YTV:n jätevoimalan YVA-arvioinnin esittelystä jäi vaikutelma, että sen tarkoituksena onkin vakuutella, miten ympäristöystävällistä jätteenpoltto on. Homma on niin hyvin hallinnassa, että voimalan voisi rakentaa vaikka kolmen kilometrin säteellä asuu 105 000 ihmistä.

Tiistai-illan keskustelussa nousi esille se, onko YVA-arvioinnin kirjainta ja henkeä noudatettu täysin. Asukkaille suunnatusta kyselyyn ei kuulunut kysymystä hankkeen vaikutukseen alueen imagoon, vaikka tämäkin näkökohta tulisi selvittää.

Projektipäällikkö Päivi Koski väitti, että imagotekijät olisi voitu sisällyttää mukaan, jos se olisi tullut esille. Jätevoimalan vaikutukset Kivikon maineeseen nousivat keskusteluun jo ensimmäisessä YVA-tiedotustilaisuudessa. Alueen asukkaat myös ottivat asian toistuvasti esille eri yhteyksissä kevään 2007 aikana. Yleisöpuheenvuoroissa epäiltiinkin, että aihetta ei haluttu ottaa mukaan kyselyyn, koska vastaukset eivät olisi sopineet hankkeen kokonaiskuvaan.

Tulipa jätevoimalan sijoituspaikaksi mikä hyvänsä, niin hankkeen käsittely on vahvistanut käsitystä siitä, että teknis-taloudelliset tekijät jyräävät, kun todella isoista asioista päätetään. Ja kritiikin voi tyrmätä aina sillä, että hanketta vastustetaan, koska se on tulossa omille kotikulmille.

Jätteenpolton kummallisuuksiin kuuluu se, että laskennallisesti se tuottaa vähemmän kasvihuonekaasuja kuin muut polttoaineet. Tämä selittyy sekajätteen koostumuksella: se sisältää runsaasti uusiutuviksi luettavia aineksia.

Ironisoiden voi sanoa lisääntyvän jätteen olevan peräti suuren luokan myönteinen ympäristöteko. Vakavasti ottaen tässä on jätteenpolton ehkä suurin vaara: se ei innosta kierrättämään eikä vähentämään.

Jouko Kokkonen