Asukastoiminta oli yksi Urban II -päätösseminaarin aiheista. (Kuva: Eeva Rista)

Osallistuin 28.9.2006 Urban II –ohjelman päätösseminaarissa Kontulassa asukastoiminta -osioon. Kaksi ennakkoon pohdittavaksi esitettyä kysymystä – miksi asukastoimintaa pitäisi tukea ja
mihin asukastoimintaa tarvitaan, mikä on sen tehtävä – kietoutuvat oikeastaan toisiinsa. Minusta asukastoiminta muodostaa yhteiskuntaa rakentavan vastavoiman markkinavetoiselle yksilöllistymiskehitykselle. Yhteiskunta ei voi lopulta hyvin, jos se toimii vain vahvimpien yksilöiden tai alueiden ehdoilla. Asukastoimintaa tarvitaan, jotta mahdollisimmat monet saisivat äänensä kuuluviin.

Näin ollen asukastoiminnan tukeminen on järkevää yhteiskuntapolitiikkaa. Suhteellisen pienillä panostuksilla voidaan välttää suuria menoja. Summia on tietysti vaikea yksiselitteisesti esittää, ja tähän asukastoimintaa piperryksenä pitävät usein vetoavat. Hyödyt voivat näyttäytyä esimerkiksi asioiden parempana valmisteluna tai ihmisten sivuraiteelle joutumisen ehkäisemisessä.

Asukastoimintaa ei ole kuitenkaan mielekästä katsoa yksin talouden kautta, vaan myös aidon kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Se voi avata mahdollisuuksia vaikuttaa ja parantaa tiedonkulkua asukkaiden ja hallinnon välillä. Tieto on yhä enemmän valtaa. Ne, joilla sitä ei ole, ovat käytännössä täysvallattomia kansalaisia.

KontuKeskuksessa, Kontulan yhteisöjen yhteisössä, olemme etsineet keinoja yhdistää perinteinen järjestötoiminta uusiin toimintamuotoihin. Tavoitteena on ollut saada alueen keskeiset järjestöt saman pöydän tai saman verkon ääreen.

Joku voi kysyä, tarvitaanko KontuKeskusta, kun olemassa on jo Kontula-Seura. Minusta tarvitaan, sillä esimerkiksi paikallista elinkeinoelämää edustavan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen on helpompi osallistua KontuKeskuksen toimintaan. Tämä elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyö on perinteisesti ollut melko vähäistä ja rajoittunut ”suojelurahojen” maksuun, jota hienommin sanotaan sponsoroinniksi.

Asukastoiminnan tehtävät ja painotukset voivat vaihdella. Joillekin se on sosiaalisen toiminnan väylä, toisille keino vaikuttaa lähiympäristöönsä. Alueen kehityksen kannalta tarvitaan myös asukastoimijoita, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamaan laaja-alaisesti alueensa asioihin ja katsovat niitä useamman vuoden aikavälillä.

Perinteinen järjestötoiminta on menettänyt vetovoimaansa, mutta kuollut se ei ole. Siitä ovat esimerkkinä Kontulassakin lukuisat yhdistykset martoista kalakerhoon. Järjestötoimintaa on myös mahdollista kehittää vastaamaan uusia tarpeita.

Asukastoiminnan menestys vaatii sitä, että hallinto uskaltaa antaa asukastoiminnassa huomattavasti enemmän vastuuta paikallisille toimijoille. Paikalliseen asiantuntemukseen on luotettava asukkaiden omia asioita käsiteltäessä. Viranhaltijat perehtyvät alueen asioihin yleensä virka-aikana, asukkaat myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Jouko Kokkonen