 |
 | Kontulan terveysasema tulee säilymään alueella...
|  |
Tulevaisuudessa terveysasemia on huomattavasti harvemmassa. Niiden määrää suunnitellaan pudotettavaksi 31:stä kahteenkymmeneen vuoteen 2012 mennessä. Kontulan terveysasema, jossa on myös Kivikon ja Vesalan terveyskeskukset, säilyy. Myllypuron terveysasema on yhdistettävien eli käytännössä lakkautettavien terveysasemien joukossa. Yhdistäminen tapahtuisi vuoteen 2007 mennessä. Nykyään Myllypuron terveysasema on Myllypuron sairaalan yhteydessä.
Jos terveysasema siirretään eli yhdistetään kauempana olevaan terveysasemaan, niin matkat tietysti pitenevät. Yhteydet julkisilla kulkuneuvoilla vanhuksille ja sairaille ovat hankalia. Kulkuneuvoa joudutaan joissakin tapauksissa vaihtamaan useammankin kerran. Terveysaseman poistuminen asuinalueelta on lisäksi arvostusasia. Alueen imago laskee, jos palvelut vähenevät.
Terveyslautakunta perustelee yhdistämisiä sillä, että yhdistettäessä yksiköt suurenevat, mikä takaisi paremman toimintaturvallisuuden ja työvoiman saannin. Pieniin yksiköihin ei ole aina saatu palkattua henkilökuntaa. Suuressa yksikössä myös kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa. Kalliille laitteille saataisiin tehokkaampi käyttö. Tässä on vastakkain palvelut ja raha, yksilöllisyys ja laitosmaisuus.
Kuolleet sielut
Potilasvastuu lääkäriä kohden on laskettu alueen asukkaiden määrän perusteella samaksi kaikilla alueilla. Toisilla alueilla, esim. Kruunuhaassa, Töölössä, Eirassa, Lauttasaaressa asukkaat käyvät paljon työpaikkalääkärillä tai yksityisillä lääkäreillä sairastuessaan. He eivät mene terveyskeskuslääkärille. He ovat terveyskeskuslääkärille ”kuolleita sieluja”. Potilasvastuu lääkäriä kohden on todellisuudessa näillä asemilla huomattavan pieni, esim. Kontulan terveysasemaan verrattuna. Lääkäriajan saa näissä terveyskeskuksissa nopeasti. Vastaisuudessa lääkärin vastaanottoaikaa voi tiedustella miltä terveysasemalta tahansa. Tämä on selvä parannus. Kiitos ideasta kuuluu apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselle.
Itäinen päivystyssairaala
Itä-Helsingissä asukasmäärä kasvaa ennusteiden perusteella, kun taas Etelä- ja Pohjois-Helsingissä vähenee tai pysyy ennallaan. Asukasmäärät lisääntyvät varsinkin Laajasalossa, Vuosaaressa, Itäkeskuksessa, Mellunkylässä ja Myllypurossa.
Helsingin terveyslautakunta ja kaupunginhallitus ovat tehneet päätöksen kahden päivystyssairaan järjestelmästä. Toinen rakennetaan Meilahteen, mutta toisen sijainnista ei ole vielä tehty päätöstä. Myllypuroon on tosin tehty kaavamuutos päivystyssairaalaa varten eli ns. Metrosairaala metroaseman viereen.
Myllypuro vai Malmi
Päivystyssairaalan paikasta kilpailee myös Malmin akuuttisairaala. Myllypuro on sijaintinsa kannalta ehdottomasti paremmalla paikalla metroaseman ja Kehä I:n vieressä. Malmille pääsee junalla, mutta asemalta täytyy vaihtaa linja-autoon. Linja-autotkaan eivät aja ihan sairaalan eteen. Itä-Helsingistä on tosi hankala päästä Malmille.
Malmin sairaala ei sovellu sellaisenaan päivystyssairaalaksi, vaan se täytyy saneerata. Asiantuntijoiden mukaan saneeraus maksaa saman verran kuin uuden rakentaminen.
Itä-Helsingin n. 200 000 asukasta pääsevät helpommin Myllypuroon kuin Malmille. Malmin ympäristössä Koillis-Helsingissä asuu vain n.100 000 asukasta. Kehä I pitkin sieltä pääsee helposti Myllypuroon.
Malmin sairaalalle on kyllä käyttöä pitkäaikaissairaalana ja terveysasemana edelleenkin. Pitkäaikaissairaalan paikkoja tarvitaan vastaisuudessa väestön ikääntyessä entistä enemmän.
Myllypuron terveysasema voisi toimia sen nykyisissä Helsingin kaupungin omistamissa tiloissa siihen asti, kunnes Metrosairaala rakennettaisiin.
Kalevi Salo