Kontupiste, Kontulan nettikeskus

Sitran raportteja -sarjassa on tänä vuonna ilmestynyt Heli Rantasen ansiokkaasti toimittama raportti nimeltään Nettikioskeja ja laajakaistaa: Kansalaisten tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Raportissa käsitellään myös Kontulassa sijaitsevaa Kontupistettä ja sen toimintaa. Seuraavassa raportin osa, jossa esitellään Kontupiste ja sen toiminta sekä pohditaan pisteen tulevaisuuden näkymiä:

"Kontulassa sijaitseva Kontupiste (www.kontu.la/) on esimerkki kunnianhimoisella konseptilla rakennetusta asuinalueen nettikeskuksesta, jossa asukkailla on käytössään sekä monipuolisia teknisiä apuvälineitä että osaavaa opastusta. Kontupiste sijaitsee Kontulan ostoskeskuksessa, hyvien kulkureittien varrella. Sen toimintaan on saatu rahoitusta EU:n Urban 2 -yhteisöaloiteohjelmasta, Helsingin kaupungilta ja Uudenmaan liitolta. Kotisivuilla mainitaan yhteystahoina ja toimijoina muun muassa Lasipalatsin Mediakeskus Oy, Helsingin kulttuuriasiainkeskus, KontuFestari, kulttuuriyhdistys Feeniks, Urban TV, Radio Kontu ja FC Kontu.

Tilassa on yhteiskäyttöisten nettikoneiden lisäksi työtiloja muillekin hankkeille. Tällainen on esimerkiksi kaikille avointa valokuvatietokantaa koostava Albumit auki -projekti. Urheiluseura FC Kontulla on tilassa oma toimistonsa. Kontupisteessä on myös pieni TV-studioksi soveltuva tila sekä videoeditointikalusto. Toiminta-ajatuksessa korostuu monipuolinen sähköisten medioiden käyttö, ja sen taustalla on laaja-alainen kulttuuriin ja järjestötoimintaan painottunut toimijaverkosto.

Toiminnan luonteen vuoksi on välttämätöntä, että Kontupistettä ylläpitävät Urban 2 -ohjelman varoin palkatut työntekijät. Projektityöntekijän mukaan tämäntyyppistä työtä ei jaksa eikä pidäkään tehdä palkatta ja hyvästä sydämestä. Työntekijöiltä vaaditaan myös erikoisosaamista, sillä Kontupisteen tietotekninen ympäristö langattomine verkkoineen on toteutettu puhtaasti open source- ja Linux-pohjaisesti. Jatkuva päivystys ja ylläpito vaativat selkeää työnkuvaa ja vastuunkantamista.

Kontupisteessä on kaiken kaikkiaan 11 Linux-konetta, joista seitsemän on varattu pikaista käyttöä kuten sähköpostia ja surffailua varten. Neljä konetta on tarkoitettu enemmän aikaa vievään työskentelyyn. Lisäksi käytössä on tulostusmahdollisuus. Koneissa ei ole omaa kiintolevyä, vaan käyttöjärjestelmä, työpöytäympäristö ja ohjelmat ladataan jokaisen käynnistyksen yhteydessä suoraan palvelimelta. Pikakoneille ei voi tallentaa tiedostoja. Koneiden näytöt sijaitsevat pleksilasin takana kahdella seinustalla rivissä. Toimisto-ohjelmat, selaimet ja kuvankäsittelyohjelmat ovat Linux-ympäristöön soveltuvia eivätkä perinteisiä windows -sovelluksia.Tästä ei ole ollut sanottavasti haittaa, sillä ylläpitäjien mukaan asiakkaat eivät aina edes huomaa surffailevansa ei-windows-ympäristössä.

Laitteiden ja palveluiden käyttö on maksutonta, eikä etukäteisvarausta vaadita. Aikaavievämpi laitteiden käyttö edellyttää rekisteröitymistä Kontupisteen asiakkaaksi. Työasemia voidaan antaa esimerkiksi tiettyjen projektien käyttöön tarvittavaksi ajaksi, mikä on tärkeä mahdollisuus sellaisille toimijoille, jotka eivät muuten löydä luontevaa (ja edullista) paikkaa työskennellä.

Kontupisteessä on käytössä wlan-verkko, mikä mahdollistaa sen, että asiakas voi tuoda tilaan oman verkkokortilla varustetun kannettavan tietokoneensa. Jos verkkokorttia ei ole, kortin voi lainata valvojalta. Langaton verkko tarjoaa asiakkaille samat palvelut kuin Kontupisteen varsinaiset työasemat. Hot spot -tyyppinen wlan-palvelu voi osoittautua jatkossa entistä suositummaksi, varsinkin kun tulevaisuudessa töitä (myös projektitöitä) tehdään todennäköisesti yhä enemmän omilla kannettavilla tietokoneilla. Yhteisissä tapaamisissa voidaan koneet liittää saatavilla olevaan langattomaan verkkoon ja käyttää esimerkiksi projektin intranet-ympäristöjä, vaihtaa tiedostoja ja päivittää tietokantoja.

Kontupisteen käyttäjäkunta

Kun Kontupiste avattiin vuonna 2002, jouduttiin välittömästi ottamaan kantaa nuorten pelaamiseen ja meluisaan käyttäytymiseen. Asiakaspalvelusta vastaavan työntekijän mukaan tilan koko käyttötarkoitus oli vähällä vääristyä ja muotoutua ”nuorisotalomaiseksi”, niin että muut eivät uskaltaneet tulla sisälle ollenkaan. Pelisäännöistä kuitenkin kyettiin sopimaan yhteisesti, ja nykyisin – muutamien porttikieltokierrosten jälkeen – tasapaino on löytynyt. Ylläpitäjien mukaan tilassa käy väkeä laidasta laitaan, lapsista vaareihin. Kävijöitä on toista sataa päivässä, ja välillä koneille saa jonottaa. Vakiokäyttäjiä on paljon, ja maahanmuuttajien osuus on varsin suuri, noin 40 prosenttia. Tämä on ymmärrettävää,sillä Itä-Helsingissä asuu paljon maahanmuuttajia.

Kontupisteen toimenkuvaan kuuluu asiakkaiden pienimuotoinen opastus. Iäkkäille ja muillekin tottumattomille on järjestetty suosittuja Nettirohkeus-kursseja. Kysyntää on ollut niin paljon, että niitä on pidetty jopa sunnuntaisin. Muita kursseja, kuten kuvankäsittelykursseja, pidetään yleensä iltaisin, kun Kontupiste on suljettu. Kontupiste on auki kymmenestä iltakuuteen ja vielä lauantaina viiteen asti, joten se palvelee muitakin kuin päiväväestöä.

Projektissa on erityisesti toivottu, että Kontupiste voisi tarjota paikan omaehtoisen www-sisällöntuoton oppimiseen. Paikallisia kotisivuja Kontulassa on useita, mutta ne kaikki eivät ole aktiivisesti päivitettyjä. www.kontula.com , www.kontu.la , www.kaupunginosat.net/kontula sekä kansalaismuistihanke Kontulan tarina ovat kaikki paikallisen tiedon keräämiseen keskittyneitä sivustoja, joilla on hieman eri tekijät ja taustat. Tekijät voisivat kohdata toisensa vaikkapa Kontupisteessä.

Kontupisteen toiminta on näillä näkymin turvattu vuoden 2005 loppuun saakka. Sen jälkeistä jatkoa pohditaan jo kuumeisesti. Asiakaspalvelupäällikön mukaan Kontupisteen tärkeys on jo tunnustettu. On luonnollista, että asukkaat arvostavat tämän tyyppistä palvelua. Rahoitusta toiminnalle haetaan todennäköisesti kaupungilta, mutta samalla olisi päätettävä, mikä organisaatio ylläpitää toimintaa paikallisesti jatkossa. Projektin loputtua alueen omien toimijoiden on otettava vastuu. Kontulan tilanne lienee tässä suhteessa hyvä,sillä alueella on useitakin aktiivisia toimijoita, urheiluseuroja ja järjestöjä.

Paikallinen urheiluseura FC Kontu on yksi sellainen toimija, jolla saattaisi olla motiivia ja kykyä olla mukana vetämässä toimintaa jatkossakin. Urheiluseuran aktiivit ovat perinteisiä asukasyhdistys- aktiiveja nuorempia (tosin myös kiireisempiä) ja tottuneita käyttämään tietotekniikkaa hyväkseen. FC Kontun vireät kotisivut ovat esimerkki siitä, kuinka järjestö on ottanut sähköiset viestimet omaksi luontevaksi viestintävälineekseen. Näin ei juurikaan ole tapahtunut missään tämän raportin niissä esimerkeissä, joissa on yritetty muun projektitoiminnan ohella tuoda asukkaiden käyttöön uusia osallistumis- ja viestintämenetelmiä. On aina etu hankkeelle, kun paikalliset toimijat ja toimintakulttuuri ovat valmiiksi olemassa. Kehittämishankkeissa kun on usein ongelmana se, että osaavia toimijoita ei paikallistuntemuksen puutteessa löydetä. Haasteena Kontulassa voi olla se, löytyykö eritaustaisilta aktiiveilta kykyä yhteistyöhön ja halua siihen, että joku ottaa muita suuremman vetovastuun. Vastuunkantaja kun usein myös määrittää toiminnan painopisteet."

Lisätietoja raportista: www.sitra.fi