Tomi Kontio ei koe asemaansa Kontulan virallisena kirjailijana rasitteeksi.

Kontula-aiheet muodostavat suuren osan kirjailija Tomi Kontion tuotannosta. Hän ei ole kyllästynyt Kontulaan, vaan antaa lähiötekstin virrata, jos se pulppuaa luontevasti. Kontio sanoo haluavansa muuttaa ihmisten mielikuvia lähiöistä myönteisemmiksi.

Suoraa palautetta Kontula-teksteistään kirjailija saa toisinaan. Useimmiten mielipiteitä irrottavat kolumnit tai haastattelut. Kontio pohtii, että Kontulan kirjalliseksi tulkiksi leimautuminen voisi muodostua periaatteessa rasitteeksi. Hän ei ole kuitenkaan kokenut asiaa painolastiksi. Asemansa Kontulan virallisena kirjailijana Kontio kokee pikemminkin mairittelevana:

"Tuntuu hyvältä, kun kotiseutu ottaa myönteisesti vastaan."

Kontio on kirjoittamisen moniottelija, joka kirjoittaa runoja, fantasiaa, proosaa ja kolumneja. Hän on myös Kirjailija-lehden toinen päätoimittaja. Suomeksi kirjoittavan tunnetunkin kirjailijan on tehtävä töitä laajalla otteella.

Syksyllä Kontiolta ilmestyy Kontulaan ja Viikkiin sijoittuva lastenkirja ”Lehmä, jonka kyljessä oli luukku”, jonka kuvittaa Camilla Pentti. Uusia Kontula-aiheita hänellä ei ole varsinaisesti kehitteillä. Uransa alkupuolella Kontio myöntää jalostaneensa tietoisemmin Kontula-teemoja:

"Kontula-aiheet tulevat, jos ovat tullakseen. Kontula tai jokin muu itäinen lähiö nousevat usein taustana esiin kolumneissani."

Kontula on Kontion ansiosta tullut tunnetuksi monilla eri kielillä. Huhtikuun lopulla Kontio osallistui Buenos Airesin kirjamessuille, joilla esiteltiin hänen espanjaksi käännettyjä runojaan. Neljästä runoteoksesta valikoituun kokoelmaan kuuluu mm. La Rotonda de Kontula, Kontulankaari. Runoja on käänntty myös mm. ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, viroksi, unkariksi, tsekiksi ja italiaksi.

TOISTA KONTULAA EI OLE

Kontio ei ole matkoillaan törmännyt Kontulan suoranaisiin vastineisiin. Pohjoinen sijainti tekee suomalaisista lähiöistä omaleimaisiksi. Usein esitetty heitto Kontulasta DDR:n lähiöiden kaltaisena ei osu Kontion mielestä kohdalleen.

Ostoskeskuksen täydennysrakentamiseen Kontio suhtautuu periaatteessa myönteisesti. Se voisi osaltaan varmistaa, että ostari säilyttää elinvoimansa. Muuten Kontula alkaa olla täynnä: väljää aluetta ei kannata pilata ahtamalla.

Kontulan ostarissa Kontiota viehättää sen eloisuus. Palvelutkin ovat yhä monipuoliset, vaikka esimerkiksi kirjakauppaa ei enää ole. Luettavaa löytyy kirjastosta ja divarista. Uimahallin Kontio on kokenut lasten kanssa käydessään mukavan väljäksi.

Nykyisin Kontio asuu Myllypurossa. Uusilla asuinkulmilla näkyy sama ilmiö kuin Kontulassa – väestö ikääntyy. Kontio toivookin, että lähiöihin muuttaisi lisää lapsiperheitä.

Kontion mielestä Kontula ei ole torjuva lähiö, vaan päinvastoin vieraanvarainen. Siellä asuvat ihmiset ovat mutkattomia. Rakennettuna alue on valmis ja hyvin maisemaan asettunut. Asuntojen tilaratkaisutkaan eivät ole hullumpia.

– Tervetuloa Itä-Helsinkiin. Ennakkoluulot ja pelko pois, tämä on mukava paikka asua.