Paneelien lisäksi Mikaelinkirkolla oli mm. ohjelmaa lapsille, hanketori ja musiikkiesityksiä. (Kuvat: Kontupiste)

Vuoden lopussa päättyvän Urban II-ohjelman tuloksia puitiin viime viikon lopulla kahdessa seminaarissa. Suuri joukko Urban-hankkeisiin osallistuneita ja muita asiasta kiinnostuneita osallistui torstaina Helsingin päätösseminaarin aluetapahtumaan Mikaelinkirkolla torstaina 28.9. Perjantaina oli vuorossa Valkoisessa salissa virallinen päätösseminaari, jossa oli koolla ensisijassa viranhaltijoita ja tutkijoita.

Projektipäällikkö Eeva-Liisa Broman sanoi avaussanoissaan Kontulassa olevansa suhteellisen tyytyväinen Urban II-ohjelman tuloksiin. Hän muistutti, että ohjelman päättyminen jättää aukon erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalveluihin.

– Vaikka erittäin monet hankkeet vakinaistettiin, rannalle on jäämässä hyviäkin hankkeita. Niiden vakinaistamisesta vastaavat hallintokunnat, joiden on varojen käytössään otettava huomioon monen monta asiaa. Näistä minulla ei aina ole tietoa, enkä siksi näitä hallintokuntia kritisoikaan.

Onnistuneena hankkeena Broman nosti esiin mm. Vesalan tietotori-hankkeen, jonka päätavoitteena oli parantaa Vesalan yläasteen toimintatapoja sekä yhteistyötä vanhempien kanssa oppilaiden koulunkäynnin tukemiseksi. Hän muistutti, että syksyllä 2006 on liian aikaista arvioida, vastasiko ohjelma tulevaisuuden tarpeisiin. Urbanin keskeisimpänä tavoitteena on ollut kasvattaa itäisten esikaupunkien elinvoimaa ja tasapainottaa pääkaupunkiseudun kehitystä.

VIISI TEEMAOSIOTA

Torstaipäivän teemaosiot käsittelivät Urban II -ohjelman eri osa-alueita. Aiheina olivat ympäristö, sosiaaliset hankkeet, kulttuuri ja tietoyhteiskunta, asukastoiminta ja elinkeinoelämä. Eri hankkeet esittäytyivät hanketorilla. Tauoilla kuultiin lukuisia mainioita musiikkiesityksiä.

Keskustelun oli vilkasta kaikissa viidessä seminaarissa. Kulttuuritoimen apulaisjohtaja Marianna Kajantie ja tutkija Heli Rantanen totesivat iltapäivän kulttuuri ja tietoyhteiskunta -osiossa tietotekniikan tehneen yhä useammista kulttuurin tuottajia. Yhteisötaiteilija Ritva Harle kysyi puheenvuorossaan, onko tietoyhteiskunta sittenkään niin hieno asia kuin väitetään. Hänen mielestään ihmisenä oleminen on kaventunut kulttuurissakin kuluttajaksi.

Harle nosti tietoyhteiskuntaa korkeammaksi ihanteeksi sivistysyhteiskunnan. Ritva Siikala puolestaan muistutti, että tietoyhteiskunta on hyvä niin kauan kuin se pysyy palvelijana. Hän korosti, että eri kulttuuritaustaisilla naisilla on oltava mahdollisuus käyttää tietotekniikan avaamia mahdollisuuksia.

Keskustelu liukui kulttuuripaneelissa myös asukastoimintaan. Ritva Harle toivoi hallinnon kehittyvän tavallisia ihmisiä palvelevaan ja kuuntelevaan suuntaan. Hallinnon olisi myös opittava elämään kulttuuriin kuuluvan epävarmuuden kanssa: rahoitusta on uskallettava antaa, vaikka pilkutarkkoja suunnitelmia ei ole.

KUUNTELEEKO HALLINTO?

Asukastoiminta-osuudessa Matti Vanhasen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa vetävä Seppo Niemelä muistutti, ettei aktiivinen kansalaisuus ole synnynnäinen taito, vaan siihen kasvetaan. Riitta Alenius Aarteenetsijäntie 2–4:n talotoimikunnasta totesi, että asukastoimijoiden kannattaa olla tyytyväisiä myös pieniin saavutuksiin. Hän kertoi talotoimikunnan onnistuneen saamaan mukaan toimintaan niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajat.

Harri Tuominen Kurkimäki-Seurasta nosti esiin asukkaat-kaupunki -asetelman ja viittasi hallinnossa yleiseen ilmaisuun ”me Helsingin kaupungissa”. Tuominen kyseli, myös mikä on hallinnon valmius antaa asukastoimijoiden vaikuttaa päätösten sisältöön. Pelkkä kuuleminen ei riitä, jos hyvin perustelluilla mielipiteillä ei ole mitään merkitystä.

Iltapäivän päätti yritys ja elinkeinoelämä -osio. Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Eero Holstila sanoi uskovansa, että Itä-Helsinki voi lähteä kasvuun. Hän totesi, että kaupungin on osallistuttava Kontulan ostoskeskuksen kehittämiseen. Ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Esa Kiiskinen näki yrittäjien ja järjestöjen yhteistyön KontuKeskuksessa voivan tuoda uutta voimaa koko Kontulan alueen kehittämiseen. Keskus on tarkoitus virallistaa vuoden lopussa. -Keskustelussa otettiin esille myös yhtenä mahdollisuutena luoda liikunta/vapaa-ajan -klusteri Myllypuro-Kontula -akselilla sijaitsevan suuren liikuntapaikkakeskittymän tiimoilta.

Päivän huipensi uuden Kontula-dokumentin ”16 kilsaa” ensi-ilta. Paikalla oli lähes 150 katsojaa, jotka seurasivat keskittyneesti Tii Ricksin ohjaamaa elokuvaa. Dokumentin vastaanotto on ollut suurelta osin myönteinen.

Kuvia torstain tapahtumista löydät napsauttamalla tästä.

KONTULA ESILLÄ VALKOISESSA SALISSA

Perjantain seminaarissa Valkoisessa salissa oli lähes 200 osanottajaa. Ylipormestari Jussi Pajunen, Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen ja johtaja Elisabet Helander toivat onnistuneena Urban II -hankkeena esille mm. KontuKeskuksen toiminnan.

Jouko Kokkonen KontuKeskuksesta esitteli Urban-kokemuksia Kontulan asukastoiminnan näkökulmasta. Hän muistutti, että asukastoiminnasta puhutaan kauniisti, mutta jos sen käytössä ei ole varoja, niin sanat jäävät juhlapuheiksi. KontuKeskuksen Kokkonen luonnehti olevan esimerkki sekä yhdistys- että yritystoimintaa yhdistävästä toimijasta:

– Olemme etsineet tietoisesti tähän päivään soveltuvaa asukastoimintaa. Paikallisesti on merkinnyt sitä, että on olemassa ydin: KontuKeskus, johon voi kytkeä helposti erilaisia asioita. Kaupungin hallinnon kanssa olemme halunneet avata todellista vuoropuhelua.

Professori Mari Vaattovaara käsitteli Helsingin väestökehitystä. Hän muistutti, että pääkaupungin alueellisen eriarvoistumisen vaara on olemassa, vaikka Suomessa tilanne ei ole läheskään yhtä huono kuin Euroopan suurkaupungeissa. Vaattovaara muistutti tulevaisuuden suurimmasta haasteesta: miten ikääntyvälle väestölle turvataan riittävät palvelut?

Päätösseminaarissa julkaistiin myös Urban II -juhlakirja, jossa arvioidaan ohjelman näkökulmasta itäisen pääkaupunkiseudun kehittämistoimintaa, kaupunkipolitiikkaa ja tulevaisuuden haasteita. Kirja esittelee ohjelman tuloksia ja vaikutuksia. Lisäksi ohjelmaa tarkastellaan osana laajempaa pääkaupunkiseudun alueellista kehitystä. Julkaisua voivat hankkeisiin osallistuneet tiedustella Johanna Malmelinilta osoitteesta johanna.malmelin@hel.fi.