Hyvinvointivaltion tilaa pohtivat mm. Vihreän liiton pj. Tarja Cronberg (oik.), kirjailija Tomi Kontio ja Helsingin Vihreiden pj. Outi Alanko-Kahiluoto.

VÄLIINPUTOAJIA LAPSET JA PÄTKÄTYÖLÄISET SEKÄ YKSINÄISET

Kontulan kirjastolla torstaina 12.1 järjestetyssä vihreiden keskustelutilaisuudessa oli helpompi löytää hyvinvointivaltion väliinputoajia kuin yksiselitteisiä keinoja heidän elämänsä helpottamiseen. Toisaalta vihreiden mukaan hyvinvointivaltio saattaa Suomessa olla enää muisto vain.

Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg luonnehti suomalaisen hyvinvointivaltion olevan muihin Pohjoismaihin verrattuna illuusio. Maailman kilpailukykyisin maa ei mahdu hyvinvoinnin alalla edes kärkikymmenikköön.

Helsingin Vihreiden puheenjohtajan Outi Alanko-Kahiluodon mukaan hyvinvointivaltio on muuttunut fraasiksi, joka on noussut juhlapuheissa talvisodan rinnalle. Arjessa paljon puhuttu turvaverkko ei enää pehmennä kolhuja läheskään aina tehokkaasti, vaan joustamaan joutuu ihminen.

Tarja Cronberg löytää Suomesta kolme selkeää väliinputoajaryhmää: köyhyydessä elävät lapset, pätkätyöläiset ja yksinäiset ihmiset. Köyhissä oloissa kasvaa jo 103 000 lasta. Pätkätyöläisistä erottuvat suurena ryhmänä alle 30-vuotiaat naiset. Yksinäisistä kaksi suurta ryhmää ovat yli 80-vuotiaat eläkeläiset ja keski-ikäiset miehet.

Yhdeksi ratkaisuksi väliinputoamiseen Cronberg tarjosi perustulomallia, joka turvaisi jonkinasteisen toimeentulon, mutta kannustaisi työntekoon. Hänen mielestään esimerkiksi peruspäivärahaa saavien työttömien juoksuttamisessa luukuilla ei ole mielekästä.

Kirjailija Tomi Kontio lisäsi välinputoajien joukkoon vammaiset. Kontio näki myös tavallisten työntekijöiden olevan tavallaan väliinputoajia. He näkevät joidenkin rikastuvan tavalla, joka koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Kontio totesi, että totaalista köyhyyttä Suomessa ei ehkä ole, mutta epäoikeudenmukaiseksi koettu tulonjako aiheuttaa tyytymättömyyttä.

Neljäs panelisti, Vihreiden opiskelijoiden ja nuorten liiton puheenjohtaja Tapio Laakso näkee globalisaatiota ja EU:ta käytettävän hyvinvointivaltion alasajon tekosyynä. Raha kasautuu yhdessä maailman rikkaimmassa maassa yhä harvemmille.

Yhteiskunnallinen moniottelija Arto Tiihonen kaipasi Vihreiltä liiallisen hyvinvointivaltiohaikailun sijaan visiota ikääntyvän Suomen haasteisiin. Tiihonen kärjisti suurten ikäluokkien maksukykyisimpien karkaavan Espanjaan, ellei heille kyetä tarjoamaan laadukkaita palveluja.

Suomeen muuttaneiden näkökulmasta asiaa lähestyi puheenvuorossaan Keinutien koululla työskentelevä Abdulkadir Isak. Vastikään Suomen kansalaisuuden saanut Isak kysyi omasta ja lastensa puolesta, miten kauan ihminen on maahanmuuttaja.

JUURTUUKO VIHREYS BETONILÄHIÖÖN?

Vihreiden kannatus ei ole Kontulassa ja muissa ”betonilähiöissä” kovin korkea. Viime kunnallisvaaleissa puolueen ääniosuus liikkui Kontulassa kymmenen prosentin tuntumassa. Cronberg arvioi yhtenä syynä olevan Vihreiden toimintaa alkuvuosina leimanneiden luonto- ja ympäristöteemojen. Puolueen suuntautuminen ei ole vielä täydeltä osin saavuttanut ihmisten tietoisuutta.

Panelistit eivät sen sijaan hyväksyneet väitettä vihreiden monille äänestäjille liian vaikeaselkoisesta politiikanteosta. Jonkinlainen kuilu oli kuitenkin aistittavissa etenkin työn merkityksestä keskusteltaessa. Vihreiden tuntuu olevan jossain määrin vaikea ymmärtää, että ihmisten elämä rakentuu lähiössä edelleen työn tai sen puutteen ympärille.

Kysymykseen lähiöiden maineesta Cronberg lähti etsimään vastausta kokemuksistaan lähiötutkijana Tanskassa. Yksi maan heikkomaineisimmasta lähiöistä osoittautui toimeliaaksi paikaksi, jossa oli mm. suuri määrä erilaisia yhdistyksiä. Lähiön asukkaat olivat surullisia alueensa leimaamisesta. Tuttuja tuntoja Kontulassakin.

Keskustelu osoitti, että asiapainotteisia tilaisuuksia kannattaa järjestää Kontulassa. Paikalla oli noin 60 ihmistä. Tilaisuuden vetäneen Itä-Helsingin Vihreiden puheenjohtajan Maija Airaksen mukaan tilaisuus järjestettiin Kontulassa, koska vihreät lähiöiden tulevaisuudesta ja vetovoimasta käytävään keskusteluun. Hänen mukaansa Helsinkiin on kehittynyt uudenlaista kaupunkiköyhyyttä, joka on periytyvää. Tämän kierteen hillitsemiskeinoja vihreätkin yrittävät hakea.