KONTULA – PÄÄLTÄ KAUNIS KAKKU?

Raija Riihinen kirjoitti Kontula-lehdessä 4.2.1970 kotilähiönsä puutteista. Kirjoituksesta näkyy, että Riihinen oli liberaalien ehdokkaana maaliskuun 1970 eduskuntavaaleissa. Silti se on monessa mielessä kiinnostava ajankuva Kontulasta:

”Muistan, että alkuaikoina täällä Kontulassa vertasin kaikkea entiseen asumalähiööni Kannelmäkeen. Mikään ei ollut samanlaista kuin siellä. Nyt Kontula-asumiseni on sivuuttanut kolmen vuoden rajapyykin ja huomaamattani havaitsen iät ajat sitten luopuneeni näiden lähiöiden keskinäisestä vertailusta sekä hyväksymään nykyisyyden.

Tunne täällä jokaisen tien ja talon perusteellisemmin kuin ehkä joku muu erinäisistä toiminnoistani johtuen. Vesalakin on tuttua, sillä sitä kauttahan Kotikonnuntien päähän alkuaikoina jouduttiin kulkemaan ennen kuin Hakan elementtitehdas purettiin.

Näistä asioista johtunee, että näen Kontulan asemakaavan selvästi edessäni kuin lasikaappiin sijoitetun pienoismallin ostoskeskuksessa. Päältäpäin. Saman vian luulen tämän lähiön suunnittelijoilla olleen. On luotu päällepäin kaunis ja yhtenäiseltä näyttävä kaupunki. Keskipisteenä on ostoskeskus. Äärialueille on tasaisin välein minnekään johtamattomien teiden varteen sijoitettu lähiötä kiertävä myymäläketju. Yhteen laitaan koulut ja sen vastakkaiseen laitaan tulevat toiset koulut. Paperilla teoriassa kauniisti pelaava, mutta millainen elettynä ja millaisia mietteitä se herättää?

Suurempien elintarvikeliikkeiden keskitetty sijoitus ostoskeskukseen on aiheuttanut milloin hinta-, palvelu- tai palvelemattomuussodan, joka viimeksimainittu ei tunnu ostajasta kovin kotoiselta. Muiden liikkeiden välinen kilpailu ei ole niin näkyvää ja ravitsemusliikkeet pullistelevat asiakkaista kilpailuttakin.

Tämä tällainen kilpaileva ruokatavaroiden tarjonta miellyttää tietysti hintatietoista kuluttajaa. Lähempänä oman tien varressa kuitenkin saattaa olla kauppa, joka sivuutetaan ikään kuin anteeksi pyydellen, kun tuota asiaa postiin, pankkiin ja Huoltoonkin. Minkälaatuista kaupankäyntiä suunnittelija on kuvitellut näiden hajasijoitettujen myymälöiden umpikujassaan voivan harjoittaa?

Entä miten on suunnittelija huomioonottanut suuressa lähiössä asuvat ja mielellään elannokseen palveluksiaan tarjoavat itsenäiset ammatinharjoittajat? Kuka tietää, montako viranomaisten hyväksymää työhuonetta täällä on? Minne panemme suutarit, kotikampaajat, huonekaluverstaat, TV-korjaamot, kosmetologit, käsityöläiset?

Jos joku heistä onnistuu joskus työhuoneen saamaan, niin kohta jo alkaa ajojahti hänen häätämisekseen. Kuitenkin tämä yritteliäs harjoittaa ammattiaan elättääkseen itsensä ja perheensä. Hän ei pyydä almua, hän pyytää saada tehdä työtä. Kuitenkin tämä usein vielä harkintaverotuksen tyhjiin pumppaama pienyrittäjä oikeuden nimissä ajetaan pois. Mutta onko tämä moraalisesti oikein? Eikö jossakin ole mätää?

Uskallan väittää, että pienyrittäjä on suunnitellusti tappolinjalla!

MISSÄ OVAT KONTULAN YKSILÖURHEILIJAT?

T. Lehtinen kirjoitti Kontula-lehdessä 18.2.1970 Kontulan urheiluelämästä kriittiseen sävyyn. Häntä harmitti, etteivät kaikki Kontulan parhaat hiihtäjät osallistuneet kaupunginosaotteluun Myllypuron kanssa. Lehtinen oli myös huolissaan ampumaradan tulevasta käytöstä:

TÄYTYY IHMETELLÄ… Sitä välinpitämättömyyttä, jota osoitetaan Kontulassa joka vuosi hiihdon suurtapausta Myllypuro-Kontula –ottelua kohtaan. Jo kaksi vuota sitten näyttivät myllypurolaiset, että he saavat kotiladuille sellaisen kaartin, että heitä on vaikea voittaa. Niinpä Myllypuro kokoaakin voimansa yhdessä, seuroista ja liitoista riippumatta. Meillä Kontulassa on toisin.

Kiitokset niille, jotka olivat lähteneet latutaistoon Kontulan puolesta, joukossa muutamia KontU:n hiihtäjiäkin. Mitä mahtanee ajatella KontUn johtoporras, kun järjestää keskuudessaan aina hiihtokilpailuja silloin, kun on Kontulan ja Myllypuron mittelöt meneillään. Eikö olisi mukavaa järjestää yhdessä tällainen kaupunginosaottelu ja saisimme silloin voiton kotiin? On selvää, että hiihdon ”hajakeskitys” ei ainakaan edistä keskinäisiä suhteita, mitä urheiluseuroihin tulee, vaan samalla kulmalla esiintyvä kahdenlainen nurkkapatriotismi on karhunpalvelus koko Kontulan urheilulle.

Tänä vuonna Myllypuro taas näytti tasonsa ja voitti. Kiertopalkinto on nyt katkolla, sillä kumpi tahansa ensi vuonna voittaa, on sen omistaja. Yleensäkään ei Kontulan asukkaat ole kiinnostuneita mistään urheilutoiminnasta suuremmassa määrin. Sunnuntaihiihtäjiä ja ulkoilua harrastavia jonkin verran näkee, mutta mistään innostuksesta ei voida puhua. Lapsia eikä varttuneempaa nuoriso näe kuin juuri sen verran, joka sitä aktiivisesti harrastaa.

Siksi olisi toivottavaa, että enemmän aikuisia ja nuorisoa osallistuisi erilaisiin urheiluharrastuksiin niissä puitteissa mitä täällä on tarjottavana. Koripalloa ja lentopalloa pelaamaan ei mahdu kaikki halukkaat, mutta juoksemaan, hiihtämään ja suunnistamaan mahtuu rajattomasti.

Jonakin päivänä heräämme siihen, että viheralueen olevan Viikin-Malmin ampumaradan alue on viety meiltä. Löytyisikö silloin ehkä paljonkin urheiluhulluja?

Kaupungin sosiaalipalvelut eivät olleet 1960-luvun lopussa läheskään yhtä kattavat kuin nykyisin. Seurakuntasisaret pyysivät helmikuussa 1970 kontulalaisilta vaate- ja tavaralahjoituksia:

”Kontulassa on paljon eri ikäisiä lapsia, jotka tarvitsisivat käyttökelpoisia vaatteita, erikoisesti kenkiä. Jos teidän lapsiltanne on jäänyt vaatteita pieneksi, älkää jättäkö niitä kaappiin, vaan antakaa edelleen käyttöön. Tarve on suuri.

Samoin, jos aiotte hankkia uuden pesukoneen ja entinenkin on vielä käyttökelpoinen, olisi jälkimmäisellä käyttöä jossakin lapsiperheessä, jos vain voisitte sen luovuttaa. Yksi pesukonelahjoitus on jo saatukin.”

Kontula-lehti kertoi myös, että 4785 haki asuntoa Kontulaan, Vesalaan ja Puotilaan vuonna 1970 valmistuneista 821 asunnosta.

GULF-huoltamo avasi ovensa Porttitiellä 27.2.1970. Itsepalveluna sai ostaa bensiiniä kaksi penniä/litra halvemmalla. Huhtikuussa huoltamolla otettiin käyttöön "automaattinen harjapesukone, joka oli varustettu kuivaajalla".

TAPAHTUMIA SUOMESSA JA MAAILMALLA HELMIKUUSSA 1970

Apteekista sai helmikuun alusta lähtien lääkärin määräämiä lääkkeitä sairasvakuutuskovauksella vähenettyyn hintaan.

Puhelunvälittäjät ja sähköttäjät lakkoilivat. Tampereen yliopistossa alkoi 18.2.1970 luentolakko, joka levisi muihin korkeakouluihin. Opiskelijat yrittivät saada eduskunnan käsittelemään korkeakoululain ennen maaliskuun eduskuntavaaleja.

Kalevi Oikarainen voitti 50 kilometrin hiihdon MM-kisoissa Tatralla. Kultamitali oli ainoa suomalaisurheilijoiden kisoissa voittama.

Japani lähetti ensimmäisen tekokuun maata kiertävälle radalle.

Yhdysvallat aloitti jatkuvat pommitukset Laosissa. Syyksi Yhdysvallat ilmoitti Pohjois-Vietnamin Laosin kautta Etelä-Vietnamiin ja Kambodzaan avaaman huoltotien.

Katolisessa kirkossa väiteltiin pappien naimattomuudesta. Paavi Paavali VI kehotti Hollannin piispoja muuttamaan selibaatin lopettamista puoltanutta kantaansa.

Muhammad Ali ilmoitti lopettavansa nyrkkeilyn. Hän ei ollut onnistunut useista yrityksistä huolimatta saamaan ottelulupaa.

Peppi Pitkätossu (Inger Nilsson) vieraili Suomessa.