KOVAPINTAISTA PIHAKÄYTTÄYTYMISTÄ

Ralf Friberg pohdiskeli Kontula-lehdessä 16.4.1969 otsikolla "Pihan pienoismaailma – aikuisten pelikuva" lasten käyttäytymisen taustoja. Hän ihmetteli, että jo kolmevuotiaat uhittelivat sujuvasti vetävänsä kaveria turpaan:

"Minua kummastuttaa, mistä johtuu lasten usein huippuaggressiivinen kielenkäyttö ja useat selvät tietoiset viittaukset elintasokilpaan.

Tätä kovapintaista pihakäyttäytymisen kuviota ei voida selvittää vain vanhempien lasten esimerkillä tai television huonolla vaikutuksella. Sillä mistä ovat vanhemmat lapset saaneet omat esimerkkinsä. Ja miksi kovapintaisuudella voi olla televisiota huomattavasti vanhemmat juuret."

Friberg löysi selitykseksi vanhempien käyttäytymisen: lapset soveltavat pihalla kotona opittuja käyttäytymismalleja. Hän kertoi sanojensa tueksi esimerkin:

"Oudon ja sangen selittämättömän esimerkin epäsuoran kasvatuksen voimasta olen saanut tositapauksesta, joka liittyy esikaupunkielämään.

Ystäväni tuli kotiin Moskovasta. Hänellä on venäläinen vaimo ja poika puhuu paremmin venättä kuin suomea.

Kun tämä nelivuotias vanttera miehenalku ilmestyi pihalle leikkimään muiden samanikäisten kanssa ei kulunut päivääkään kun pihan pikkumiesten sakki oli ajanut tämän ummikkopojan itkien kotiin. Ryssäviha oli leimahtanut. Nelivuotiaat olivat ryssähuudoillaan ja selvästi vihamielisellä käyttäytymisellään sulkeneet piiristään uuden tulokkaan.

Mistä nelivuotiaat oppivat ryssävihan? Ja onko meidän aikuisten niin kovin viisasta antaa lapsillemme perinnöksi kolmikymmenluvun asenteita. Eikö järkiperäisempi suhtautuminen olisi parempi, Suomi kun ei mahda maantieteelliselle asemalleen mitään.

(…) Voidaan tietenkin myös väittää, että lapsemme vierastavat vain kaikkea outoa kuten ryssiä, mustalaisia ja hurreja. Mutta tekeekö tämä kasvatuksemme hedelmät kauniimmiksi.

Onneksi oma pihamme on ottanut tämän hurrijutun mukavasti ja kakarani ovat oppineet puhumaan suomea, josta pihalle suuri kiitos. Mutta toisinkin voisi olla, varsinkin jos lapseni olisivat olleet pienempiä muuttaessamme tänne Puotilasta, jossa lapset varttuivat ruotsinkielisessä talossa – sinänsä nyt mielestäni epäonnistunut kokeilu, vaikka aikoinani sitä kovasti kannatin."

Samassa lehdessä oli lasten vanhemmille suunnattu vetoomus:

"Nurmikkojen vapautuessa lumesta ovat ne märkyyden ja pehmeyden vuoksi juuri nyt arimmillaan.

Tämän vuoksi pyydetään vanhempia teroittamaan lapsilleen, etteivät nämä liikkuisi nurmikoilla niiden ollessa pehmeitä.

Tämä on tarpeellista, jotta vältyttäisiin nurmikoiden sekä pensas- ja puuistutusten korjauksista aiheutuvilta kustannuksilta, jotka viime kädessä joutuvat yhtiön jokaisen osakkeenomistajan maksettaviksi."

OPPIKOULUSTA RIITTI SANOTTAVAA

Kontulan Yhteiskoulun johtokunnan varapuheenjohtaja Jouko Tarkoma moitti Paavo Jauhiaisen sotkeneen väärällä tavalla politiikan mukaan oppikoulukeskusteluun. Puoluekannaltaan kokoomukselainen Tarkoma moitti Jauhiaisen syyllistyneen ilkeämieliseen letkautteluun:

"Ikävintä varatuomari Jauhiaisen kirjoituksessa on se, että hän vetää puolue-eroavaisuudet esille Kontulan ensimmäisen oppikoulun yhteydessä. Muistaakseni puoluekantaan ei perustamisvaiheen yhteydessä kiinnitetty huomiota. Kyseessä oli täysin epäpoliittinen yritys.

Käsityksesi mukaan ei sen enempää kokoomuksella kuin millään muullakaan puolueella ole mitään tekemistä Kontulan Yhteiskoulun kanssa. Sen tähden ihmettelenkin, millä oikeudella varatuomari Jauhiainen jakaa puolueet sellaisiin, jotka osallistuivat oppikoulun suunnitteluun ja sellaisiin, jotka eivät osallistuneet. Koululaki ei tunne puolueiden osallistumista oppikoulujen toimintaan."