URHEILUKENTÄN TARVE ON ILMEINEN

Päätoimittaja Raija Riihinen valitteli sitä, että Oulunkylän ja Puistolan kentät olivat ajamassa Kontulan ohi. Hän ihmetteli kaupungin päättäjien ajatuksenjuoksua:

”Teillä on sitä paitsi kanavat uusimpien tilastojen hankkimiseksi. Tarkastelkaamme Kontulan aluetta vaikkapa 2 kilometrin säteellä. Saamme silloin sen vaikutuspiiriin 50.000 ihmistä kattaen Kontulan lisäksi Vesalan, Mellunkylän, Myllypuron, Länsimäen ja Mellunmäen. Ja mikä ikäjakauma. Onko Helsingissä toista moista?

Huolimatta epäedullisista harjoittelu- ja kilpailuolosuhteista, ovat täkäläiset urheiluseurat tehneet urheilun ja sen kautta varsinkin nuorisomme hyväksi suuriarvoista työtä lyhyenä olemassaolokautenaan. Kontulan Kunnon ja Kontulan Urheilijoiden yhteenlaskettu jäsenmäärä lienee n. 1300. Lisäksi täällä on 2 kansakoulua ja 3 oppikoulua, joiden oppilasmäärä lähentelee 4000 ja joiden kenttätarve myös on ilmeinen.

Kontulan Urheilijoiden koripallojoukkue on pyörinyt jopa mestaruussarjatasolla ja jalkapallojoukkueita on peräti 20. Kontula Kunnolla on taasen TUL:n koko maata käsittävässä Nuorten Malja -kilpailussa 2 kiinnitystä pokaaliin.”

APUA VÄHÄVARAISILLE

Diakoni Reijo Kauppila vetosi Kontula-lehden joulukuun molemmissa numeroissa ”Kontulassa asuvien vähävaraisten perheiden puolesta”. Kontulaan oli hänen mukaansa ”muuttanut runsaasti kaupungin vähävaraisinta väestönosaa”:

”Sentähden rohkenen vedota Kontulassa, erittäin suurissa vaikeuksissa elävien varattomien perheiden puolesta, että kontulalaiset samassa lähiössä asuvina auttaisivat mahdollisuuksiensa mukaan näitä perheenhuoltajia valoisamman joulun viettoon.”

Alueella oli Kauppilan mukaan ”jopa monia perheitä, jotka kärsivät leivän puutteesta”. Seurakunta otti vastaan sekä rahalahjoituksia että tavaraa ja vaatteita.

NAISET ÄÄNESTÄMÄÄN!

Naisjärjestöjen Keskusliiton johtokunta vetosi naisia käymään ahkerasti äänestämässä tammikuun 1972 eduskuntavaaleissa. Keskusliitto muistutti, että kansanedustajista naisia oli vain 22 prosenttia, vaikka naisten osuus väestöstä oli 52 prosenttia.

Ajankohtaisia asioita olivat naisjärjestöjen mukaan lasten päivähoito, kansanterveyslaki, huumausaineongelma, asuntotuotanto ja asuntojen tarkoituksenmukaisuus, verotuksen oikeudenmukaisuus, aborttilaki ja ympäristönsuojelu.

JOULUKUU 1971 SUOMESSA JA MAAILMALLA

Armas Seppäsen kesällä 1971 ehdottama HKL:n pysäkkien toteuttaminen yksityisellä mainosrahalla näytti menevän eteenpäin. Kaupungin omat varat riittivät vain kymmenen katoksen rakentamiseen.

Suomi voitti 18. joulukuuta Neuvostoliiton Izvestija-turnauksessa Moskovassa maalein 4–2.

Länsimaiden taloutta ravistellut dollarin heikentymisestä aiheutunut valuuttakriisi lievittyi, kun dollarin arvoa kultaan nähden laskettiin lähes kahdeksan prosenttia. Kyse oli dollarin historian toinen devalvaatio.

Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt vastaanotti Oslossa Nobelin rauhanpalkinnon 10. joulukuuta.

Intian ja Pakistanin välille puhkesi uusi sota 3. joulukuuta. Intia valloitti Pakistanin silloisen pääkaupungin Daccan ja tunnusti Bangladeshin (Itä-Pakistanin) itsenäiseksi valtioksi. Pakistanin jako oli tosiasia.

Itävaltalaisesta Kurt Waldheimista tuli YK:n pääsihteeri.