KONTULA-LEHTI HAASTOI JULKISEEN KESKUSTELUUN

Päätoimittaja Ritva Hållman silmäili Kontula-lehden alkuvuotta 1969 tyytyväisenä. Lehti oli saanut paljon palautetta.

"Kädessänne oleva lehti on kevätkauden viimeinen. Juhannuslehti. Kesäloman jälkeen elokuun ensimmäisellä viikolla aloitamme syyskauden, toivottavasti uudella innolla ja uusilla ideoilla.

On ilahduttavaa saada soittoja ja kirjeitä, jotka milloin moittivat, milloin kiittävät lehteä.

Mutta lehden "hengittämisen" kannalta olisi tärkeämpää, että yhä useampi esittäisi asiansa ja kritiikkinsä julkisesti lehden palstoilla.

Parvekelennättämien ja pihapääskyn välityksellä ei saada parannusta aikaan. Lehti näkisi mielellään palstoillaan asiallista kirjeenvaihtoa ja kirjoituksia.

Ei myöskään auta moittia toisia aktiivisuudesta kun itse on passiivinen.

Lehden palstat ovat avoinna kaikille. Sen tarkoituksena on toimia alueen puheenvuorojen välittäjänä. Ei kuitenkaan ilmoitusvälineenä naapurin huonotapaisesta tai siksi oletetusta elämästä.

Mitä monipuolisemmaksi lehden saamme, sitä varmemmin sen pystymme pitämään. Vasta silloin se on mainosväline."

Ritva Hållman

KONTULAN RESERVIUPSEERIT SOTAPOLULLA

Kontulan Reserviupseerit järjestivät 2.6.1969 kesäretken Spjutsundiin Helsingin Reserviupseeripiirin "tukikohtaan". Matti Höök kirjoitti retkestä Kontula-lehteen mm. seuraavaa:

"Retkelle osallistui noin 30 reserviupseeria Kontulasta ja Puotilasta – puotilalaiset oli kutsuttu vieraiksi kiitokseksi kevättalvella tehdystä vierailusta Puotilan reserviupseerien kerho- ja ampumatiloihin. Upseerien ohessa oli reippaassa joukossa eräitä aliupseereitakin. Kontulan kerho kun on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että kerhon tilaisuuksiin ovat myös aliupseerit tervetulleita.

'Joukkojen' kuljetus tapahtui linja-autolla, johon kontulalaiset kiipesivät ostoskeskuksen ryhmittymispisteessä. Puotilalaiset nousivat mukaan matkan varrella omassa kaupunginosassaan. Noin puolen tunnin linja-automatkan jälkeen saavuttiin HRUP:n tukikohdan tuntumaan. Tukikohta miehitettiin ilman vastarintaa noin klo 18.45.

Pitemmittä puheitta siirryttiin retken ensimmäiseen ohjelmanumeroon, herrasmieskilpailuun, jonka ensimmäisenä osasuorituksena pyrittiin 'käsikranaatilla´; tuhoamaan vihollisen bunkkeri. Heikki Tirkkola, kontulalaisten ampujalupaus, ei saanut kaikkia kolmea kiveään maalina olleeseen kaivonrenkaaseen, mutta herrasmieskilpailun jälkeen suoritetussa ammunnan joukkuekilpailussa hän oli herra ja ylhäisyys päihittäen kirkkaasti kaikki Puotilan kokeneet ampujat, oman kylän pojista puhumattakaan.

Kivenheiton jälkeen suoritettiin reipas parin kilometrin mittainen maastolenkki, jonka aikana sade mukavasti huuhteli otsalle mahdollisesti ilmestyneet hikipisarat. Maastolenkin rasteilla kilpailijoita rasitettiin erilaisilla sotilaskuntoa verestävillä tehtävillä, kuten suunnan määrityksellä kompassin avulla, etäisyyden arvioinnilla sekä lukuisilla sotilastietoa tenttaavilla kysymyksillä.

Viimeistä edellisellä rastilla heitettiin tikkaa ja kannettiin halkoja kukin kykynsä mukaan tukikohtaan, jossa viimeisenä kilpailutehtävänä ammuttiin ilmapistoolilla kolme laukausta käsivarsi uupumuksesta tutisten kohti maalina ollutta peltipurkkia.

Herrasmieskilpailun voitti vanhalla rutiinillaan Puotilan kerhon varapuheenjohtaja Toimi Virpi.

Kilpailun uuvuttamina olikin sitten kaikille mieluisaa siirtyä saunan suloisiin löylyihin, josta rohkeimmat uskalsivat heittäytyä keväisen meriveden suolaisenviileään syleilyyn. Loppuilta sujui sen jälkeen leppoisasti KOFFin ja Karjala-oluen sekä avotakassa grillattujen makkaroiden parissa, jonka jälkeen jo laulukin maittoi: 'Eikä me oltu veljeksiä.'

Syksyllä palataan jälleen asiaan rapuretken merkeissä, asiaankuuluvine eväineen, mutta siitä tarkemmin myöhemmin."

Matti Höök

Kotikontu mainosti Kontula-lehden etusivulla saunapalvia ja grillilenkkiä. Liike heittäytyi mainoksessaan runolliseksi:

Oma kokko, hyvää
lukemista ja simaa,
mitä muuta
Juhannukselta
toivoisi?

Grillilenkkiä

LSO:n lenkkiä oli tarjolla 3,50 markalla (4,30 eurolla). Makkara oli siis aika paljon kalliimpaa vuonna 1969 kuin nykyisin.

TYÖVÄEN SÄÄSTÖPANKKI TIETOKONEAJAN KYNNYKSELLÄ

Kontula-lehti jatkoi pankkiesittelysarjaansa jutulla Helsingin Työväen Säästöpankin konttorista:

Helsingin Työväen Säästöpankki oli alueen ensimmäinen pankki ja toimi aluksi Porttikujalla ennen ostoskeskuksen valmistumista. Nykyinen konttorinjohtaja, Erkki Lappalainen, 29, tuli Kontulan konttoriin noin vuosi sitten. Koska hän myös asuu Kontulan alueella, hänet on valittu täällä lukuisiin luottamustehtäviin.

Viime vuosina on näkyvästi hallinnut kuvaa rahalaitosten välinen voimakas palvelukilpailu ja siitä syystä sivukonttoreita on perustettu lyhyessä ajassa melkoisesti. Niinpä meidän omassa ostoskeskuksessamme on asiakkaalla mahdollisuus valita eri pankkien palveluksista. Pankeilla on kilpailu palkkojen, eläkkeiden ja lapsilisien kalastamisesta, piensäästäjääkään ei katsota enää nirstoen. Kaikki ovat tänään kaikkialle yhtä tervetulleita, totesi konttorinjohtaja Erkki Lappalainen.

Pankki tietysti pyrkii auttamaan ja kehittämän myös alueen elämää. Tuetaan ja lainoitetaan eri yhdistyksiä ja seuroja. Pyritään kaikin tavin auttamaan viihtyisyyden luomisessa samoin kuin esimerkiksi kouluolojen parantamisessa.

Meillä onkin ollut tilaisuus tässä suhteessa olla avuksi. Helsingin Työväen Säästöpankin Kontulan konttorista myönnettiin yhteiskoulun ensimmäisen ja toisen rakennusvaiheen rahoittamiseen 300 000 mk (367 000 euroa). Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki myönsi saman verran, joten säästöpankkien yhteinen osuus oli peräti 600 000 mk (734 000 euroa).

Helsingin Työväen Säästöpankki kuuluu oikeastaan hyvin voimakkaasti Kontulan kuvaan, Vuosien 1964–1969 välillä on valmistunut ja valmistuu tänne säästöpankkimme asuntosäästäjille yhteensä noin 850 osakehuoneistoa, joista pääosa asuntolainoitettuna.

Tämän lisäksi säästöpankkimme on yhdessä Helsingin kaupungin kanssa lainoittanut 610 asuntoa kaupungin vuokrataloihin ja lisäksi on kesän aikana valmistumassa HTS:n omat talot, yhteensä 64 asuntoa. Voidaan todeta, että näillä lähes tuhannella viidelläsadalla lainoitetulla asunnolla säästöpankki on alueen huomattavin rahoittaja.

Juuri tällä hetkellä pankkimme palvelu on ehkä hivenen hitaampaa. Konttorissamme on havaittavissa aina silloin tällöin jonotusta, siitäkin huolimatta, että meillä asiakas jonottaa vain yhteen paikkaan, ei erikseen virkailijalle ja taas kassaan. Tämän tilanteen helpottamiseksi on tehty viime syksynä päätös hankkia Burroughs B 3500 –tietokonejärjestelmä säästöpankille.

Tehty päätös merkitsee kehittyneimmän ns. on-line periaatteella toimivan tietokonejärjestelmän käyttöönotto ensimmäisenä pankkina maassamme. Konttoreihin asennettavat kassankuittauskoneet tulevat joka hetki olemaan välittömässä yhteydessä tietokoneeseen.