MAALISVAALIT 1970 VILKKAAT KONTULASSA
Puolueet valmistautuivat tarmokkaasti vuoden 1970 eduskuntavaaleihin. Oman latauksensa antoi vasemmiston 1966 saavuttama enemmistö, jonka kumoamiseen porvaripuolueet pyrkivät. Kontulassa vaali-into oli korkealla. Äänestysprosentti ylitti Helsingin keskiarvon.
Puolueet kampanjoivat ahkerasti Kontulassa koko alkuvuoden 1970. Kontula-lehti täyttyi ehdokkaiden ja puolueaktiivien kirjoituksista. SKDL:n Hemmi Pääkkönen torjui Kontula-lehdessä 18.2.1970 demariväitteitä, joiden mukaan SKDL ei ollut omaleimainen puolue:
”Aivan lähiajan tavoitteina ovat ratkaisevat muutokset työ- ja sosiaalilainsäädännön aloilla, verotuspolitiikassa ja työllisyyden turvaamisessa. Erittäinkin viimeksi mainittu tarkoitus vaatii SKDL:n rohkeaa ja lujaa otetta siksi, että työllisyyden ratkaiseva paraneminen ei voi käydä päinsä ilman taloudellisen vallan saavuttamista. Siksi SKDL on puolueiden joukossa korvaamaton ja siksi sen voimaa on entisestään lisättävä.”
Liberaalien Raija Riihinen väitti Kontula-lehdessä 11.3.1970, että ehdokasasettelussa ”todellisen kansan edustajaehdokkaiden” määrä oli vähentynyt. Itsekin ehdolla olleen Riihisen mukaan monet ehdokkaat olivat puolueiden palkkalistoilla.
Vaalit kiinnostivat kontulalaisia erittäin paljon. Äänestysprosentti oli hiukan korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin. Äänestämässä kävi 8666 kontulalaista.
Vaalien valtakunnallinen suurvoittaja Suomen maaseudun puolue sai Kontulassa 3,6 prosenttia äänistä. Perussuomalaisten edeltäjä oli nimensä mukaisesti vielä ankkuroinut maaseutuun.
Kontulassa äänet jakautuivat seuraavasti:
SDP 3058 (35,3 %), kokoomus 1800 (20,5 %), SKDL 1497 (17,2 %), liberaalit 1064 (12,3 %), RKP 529 (6,0 %), SMP 316 (3,6 %), keskustapuolue 130 (1,5 %), kristilliset 126 (1,5 %), TPSL 110 (1,3 %) ja muut 36 (0,4 %).
Eniten ääniä Kontulassa saivat Kalevi Sorsa (649, SDP), Harri Holkeri (491, kok.), Ralf Friberg (470, SDP), Seija Karkinen (449, SDP), Pertti Salolainen (407, kok.), Raimo Ilaskivi (373, kok.), Pirkko Aro (359, lib.), Erkki Tuomioja (269, SDP), Pekka Tarjanne (250, lib.) ja Terho Pursiainen (SKDL, 202).
Kontulassa heistä asuivat Holkeri ja Friberg, jotka molemmat pääsivät kansanedustajiksi. Holkeri sai 12 513 ja Friberg 6051 ääntä.
Liberaalisen kansanpuolueen ehdokkaana oli maalisvaaleissa 1970 peräti kolme kontulalaista, joiden äänimäärä jäi varsin pieneksi. Elsa Stenroos sai 469, Raija Riihinen 323 ja Armas Seppänen 135 ääntä.
KUKA VOITTIKAAN KONTULASSA?
Vaalien jälkeen sekä demarit että kokoomuslaiset julistautuivat paikallisesti voittajaksi Kontulassa. Kokoomuslaisen Kontulan kansallisseuran puheenjohtaja Heikki Järvinen arvioi Kontula-lehdessä 18.3.1970 kokoomuksen menestyksen perustuneen nykyaikaiseen ideologiaan:
”Minun kokoomukselaisuuteni merkitsee ennen kaikkea edistyksellisyyttä. Mielestäni tulevaisuudessa kokoomuslainen tulisi esiintymään ilman kypärää ja lipereitä. Tällä en tarkoita sitä, että väheksyisin näitä asioita, vaan sitä, että ne ovat jokaiselle henkilökohtaisia ja sellaisenaan hyväksyttäviä.”
SDP:n Jussi Pikkusaari laski Kontula-lehdessä 24.3.1970 puolueen lisänneen eniten kannatustaan edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna. SDP hyötyi puolueista eniten kohonneesta äänestysprosentista:
”Meidän molempien ryhmien, puolueen jäsenten ja kannattajien, on syytä onnitella toisiamme. On hauskaa todeta, että joka kolmas vastaantulija Kontulassa ajattelee samalla tavalla yhteiskuntamme kehittämisen pääsuuntaviivojen kohdalla.
Puolueemme jatkaa tasa-arvon eli demokraattisen sosialismin politiikkaa. Yhdistyksenä pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan puolueemme toimintaan. (…)
Meillä on paljon yhteisiä asioita hoidettavanamme. Sen takia politiikka on niin tärkeää. Käytäntö on myös osoittanut, ettei kansa voi jättää asioittensa hoitoa herrojen käsiin. Itse sen on niistä huolehdittava. Tämä näkemys on toimintamme innoittava voima.”
UNKARILAISEN DIPLOMAATTIPERHEEN ASUMISKOKEMUKSIA
Kontula-lehti esitteli 11.3.1970 unkarilaisen Tickin diplomaattiperheen, joka oli muuttanut Lauttasaaresta Kontulaan. Tickin perhe kehui haastattelussa Kontulaa ”parhaaksi asuinpaikaksi Helsingissä”.
”Rouva Tickin mielestä Kontulassa on parasta se, että täällä on hyvin varustettuja elintarvikemyymälöitä, joissa on aina myös unkarilaisille tärkeää paprikaa saatavissa, paljon leikkipaikkoja lapsille ja raikas, puhdas ilma.”
Lähetystösihteeri Tamás Tick kehui 1970-luvun alun liennytyshengessä tehdyssä haastattelussa sopivasti sekä Kontulaa että Unkaria. Tickit vakuuttelivat, ettei koti-ikävä ollut vaivannut – he sanoivat kaipaavansa ainoastaan unkarilaista ruokaleipää.
MAALISKUU 1970 SUOMESSA JA MAAILMALLA
Veikko Vennamon johtama Suomen maaseudun puolue (SMP) saavutti suurvoiton eduskuntavaaleissa. SMP sai 18 kansanedustajaa. Sen menestys verotti etenkin keskustapuolueen (-13 paikkaa) sekä SKDL:n (-5 paikkaa) kannatusta.
Kokoomus sai vaaleissa 11 lisäpaikkaa. Eduskunta muuttui jälleen porvarienemmistöiseksi. Kansanedustajien keski-ikä laski huomattavasti 46,6 vuoteen. Naisia pääsi läpi 43, enemmän kuin kertaakaan aiemmin.
Eduskuntaan valittiin maaliskuussa 1970 mm. Kalevi Sorsa, Harri Holkeri, Erkki Tuomioja, Pertti Salolainen ja Terho Pursiainen.
Ydinsulkusopimus astui voimaan, kun 47 valtiota oli ratifioinut sen.
Merkkinä Saksojen suhteiden lientymisestä Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt ja Itä-Saksan presidentti Willi Stoph tapasivat Erfurtissa 19.3.1970.
