”VOIHAN NENÄ” SANOI HOLKERI
Kontulassa viriteltiin tammikuussa 1970 jo maaliskuisten eduskuntavaalien vaalitaistelua. Ahkeria kirjoittajia olivat mm. demarien Ralf Friberg ja liberaalien Raija Riihinen. Etenkin ”Friba” sinkosi teräviä sanoja eri puolille ja sai takaisin kipakkaa palautetta.
Kontula-lehden palstoilla esiintyi myös Kokoomuksen puoluesihteeri Harri Holkeri. Hän otsikoi 21.1.1970 ilmestyneen kirjoituksensa lausahduksella ”Voihan nenä”:
”Tuo merkillinen yleiseen kielenkäyttöön jostain tarttunut huudahdus pääsi väkisin myös minun suustani julkisesti ilmoille viime viikon tiistai-iltana yhteiskoululla, kun olimme koolla keskustelemassa vaalien merkeissä politiikasta. Tuskin olin noin sadasta läsnäolijasta ainoa, joko hämmästyi melkoisesti kuullessaan väitteen, että olisin tässä Kontula-lehdessä tai yleensä jossakin yhteydessä esittänyt rakennustoiminnan tiivistämistä Kontulassa. Eli siis toisien sanoen, että meillä täällä olisi mukamas liikaa vihreätä, joka pitäisi korvata betonilla. Niin, voihan nenä!
(..) Nyt sattuu olemaan niin, että en muista edes koskaan julkisesti käsitelleeni Kontulan maankäyttöön liittyviä kysymyksiä. Muistissa ei myöskään ole edes sellaista painajaisuntakaan, että kaupunginosamme asutusta olisi ryhdytty tiivistämään. Kyllä näet nämä suuret kivikolossimme ovat jo niin lähellä toisiaan, että naapureitten keskinäinen näköyhteys on monasti liiankin hyvä.”
Holkeri kiirehti kirjoituksessaan Kontulan asemakaavaan merkittyjen viheralueiden kunnostusta. Sinänsä Kontulassa oli Holkerin mielessä vihreää, mutta ”tuollaiset koulujen lähellä olevat lähes raivaamattomat suoalueet eivät juuri kutsu ulos virkistäytymään, sillä loppujen lopuksi harva meistä haluaa tehdä sen nimenomaan kumisaappaat jalassa.”
Holkeri harmitteli sitä, että luistinratojen kunnostus oli edennyt hitaasti. Pakkasia oli talvella 1969–1970 ollut tammikuun puoliväliin mennessä parisen kuukautta, mutta Kontulan jääpalloilijat eivät silti olleet päässeet harjoittelemaan kunnolla.
Innokas hiihtäjä oli tyytyväinen, että vuodenvaihteen tienoilla oli satanut runsaasti lunta. Hiihdossa elettiin vielä puusuksikautta ja muutenkin vankasti perinteistä aikaa: hiihtäjät tekivät itse latunsa. Kaupungin osuus rajoittui reittien merkitsemiseen.
Hiihtäjiä riitti laduilla Holkerin mukaan tungokseksi. Hän lopetti kirjoituksensa toiveeseen:
”Muuten olen sitä mieltä, että valaistu hiihtolatu alkaisi olla paikallaan myös täälläpäin.”
KONTULAN JUNIORIT MENESTYIVÄT JÄÄKIEKOSSA
Eläköön! Kontulan korttelipojat jäähalliin julisti Kontula-lehti 28.1.1970. Juttu kertoi Kontulan juniorien kaupunginosajoukkueesta, joka voitti karsintaotteluissa Haagan (8–0) ja Kauniaisten (5–0) joukkueet ja pääsi Helsingin jäähallissa järjestettyyn lopputurnaukseen.
Haaga-pelissä Pertti Rättö teki Kontulan maaleista kolme, Hannu Lepistö ja Henry Valtonen kaksi sekä Roy Luukkanen yhden. Kauniaisten ennakkoon kovaa joukkuetta vastaan kunnostautuivat Lepistö, Luukkanen ja maalivahti Rauli ”Live” Siekkinen.
Kontulan jengissä pelasi sekä Kontulan Urheilijoiden (SVUL) että Kontulan Kunnon (TUL) poikia. Nimimerkki ”PP” piti yksituumaisuutta hyvä esimerkkinä urheilupoliitikoille:
”Tästä yhteishengestä olisi isokenkäistenkin ottaa oppia maamme urheiluelämässä. Meillä on Tullia ja Svullia ja mitä lie koffia ja siffiä täällä Suomessa. Muualla maailmassa on kussakin maassa vain yksi liitto ja he voivat hoitaa urheiluasia keskitetymmin. Meillä eri liitot kilpailevat vain määrärahoista ja kaikki tuntevat olevansa sorretussa asemassa.
Pojat eivät politikoi. Se ei kuulu urheilun henkeen. Kontulan korttelijoukkueessa pelaavat rinnatusten niin TUL:n kuin SVUL:n pojat samoin kuin seurattomat oman kulmansa puolesta. Näin urheilumiehenä toivoisi koko Suomen urheiluväen yhtyvän mikäli haluamme pienenä maana menestyä tulevina vuosina.
Tämä vain poliitikoille täällä Kontulassakin näin ennen vaaleja.”
Kontulan pojat sijoittuivat korttelisarjassa lopulta pronssille.
TAMMIKUU 1970 SUOMESSA JA MAAILMALLA
Vuonna 1970 vietettiin luonnonsuojeluvuotta, jonka tunnuksena oli ”Pohjolan luonto – Pohjola tulevaisuus”. Presidentti Urho Kekkonen käsitteli aihetta uudenvuodenpuheessaan:
”Ympäristömme saastuminen ja osittainen tuhoutuminen etenee vuodesta toiseen entistä nopeammin ja entistä laajemmalti.”
Osuuskassat muuttuivat osuuspankeiksi vuoden 1970 alussa.
Biafran sota loppui Nigeriassa itsenäiseksi julistautuneen Biafran antautumiseen ehdoitta. Sodassa kuoli noin kaksi miljoonaa Biafran 14 miljoonasta asukkaasta.
Paavi Paavali VI ilmoitti ettei hän suotu tekemään pappien selibaattikysymyksessä mitään kompromisseja.
Muhammad Ali ilmoitti lopettavansa nyrkkeilyn kokonaan.
Reittiliikenne Boeing 747-koneilla alkoi New Yorkin ja Lontoon välillä 22.1.1970. Koneessa oli 332 matkustajaa ja 20 hengen miehistö. Suuren kuljetuskykynsä vuoksi kone sai nimen jumbojet.
Lähteet: Mitä missä milloin 1970 ja Suomi 75 vuotta: 1961-1974.
