KONTULAN AUTOKERHO:

AUTOMIEHET JA -NAISETKIN TERVETULLEITA

Lähiössämme herätettiin Kontula-lehden toimesta ajatus perustaa autokerho. Tämähän tapahtui jo viime lumien aikaan. Lehti ohjasi asiasta kiinnostuneet muutamat henkilöt yhteen. Ensimmäinen kokoontuminen tapahtui lähiömme ainoa huoltamon halleissa.

Kun nämä asiat harrastajat katsoivat tarpeelliseksi kehittää asiaa edelleen, niin alettiin toimia perustavan kokouksen kokoamiseksi. Monien vastoinkäymisten jälkeen saatiin syntymään perustava kokous 15.4.1969.

Osanottajien runsas määrä ylitti ennakko-odotukset ja osa innokasta joukkoa jäi täysin kokoussalin ulkopuolelle. (…)

Perustava kokous oli keskustelultaan niin vilkas, ettei asioita pystytty varatun kokousajan puitteissa viemään aivan loppuun. Tällöin kokous päättikin asettaa työryhmän, johon valittiin seuraavat henkilöt: Paananen Timo, Harjula Pentti, Asikainen, Fincke Tor, Kannisto Matti, Sumu Pentti, Kylä-Liuhala Eva, Jokinen Raimo, Karra Jorma, Puputti Olavi ja Lahtinen Lauri.

Tämän työryhmän tehtäväksi annettiin sääntöehdotuksen tekeminen sekä tutkia yleensä kerhon perustamiseen liittyviä asioita. Kokouksen päätteeksi esitti Castrol filmin vuoden –68 "Jyväskylän suurajoista".

Edellä mainittu työryhmä on kokoontunut kolme kertaa annetun tehtävän merkeissä. Niinpä työryhmä kutsuukin nyt kaikki entiset sekä uudet asiasta kiinnostuneet uuteen Kontulan autokerhon perustavaan kokoukseen tiistaina 20 pnä toukokuuta 1969 klo 18.30. Kokous pidetään seurakunnan tiloissa Keinutie 5:ssä. (...)

Mitä autokerho voi tarjota?

Kerhon tehtävänä on kehittää jäsenistöään autoilussa ja liikennekulttuurissa, jotta meidän liikkumisemme liikenteessä muodostuisi näin turvallisemmaksi.

Tämä koulutus tapahtuu kuukausittain järjestettävissä kerhoilloissa, joissa esitelmien ja keskustelujen avulla pyritään jäsenistölle antamaan tarvittavaa teoreettista tietämystä turvallisesta liikenteestä.

Edelleen kerhoilloissa on alan asiantuntijoita, jotka selostavat autojen rakennetta ja teknillistä kehitystä, jotta jokainen oppisi tuntemaan oman ajokkinsa yhä paremmin.

Lisäksi järjestetään kerhon jäsenille erilaisia tutustumiskäyntejä autoliikkeisiin ja –näyttelyihin. Opintomatkojen lisäksi järjestetään retkeilyjä, joissa voimme nauttia yhdessä kauniista luonnosta ja hilpeästä yhdessäolosta.

Viihteen ja opiskelun lisäksi harrastetaan moottorikerhoissa lisäksi auton käsittelyharjoituksia esim. suljetulla jääradalla tai taitoajo- ja liikennekilpailuissa. Tällaisissa kerhon sisäisissä kilpailuissa voidaan mainiosti selvittää sekin, että ajaako isi vai äiti paremmin.

"Mikroilua koko perheelle"

Koko perheen harrastuksena autokerho voi tarjota myös ajokortittomille nuorille kehittävää toimintaa. Muutamissa kerhoissa on "mikroilu" erittäin suosittu isien ja poikien yhteinen harrastus. Tämä tarkoittaa sitä, että isät lastensa kanssa yhdessä rakentavat tällaisen ajokin. Mikrolla he sitten yhdessä harjoittelevat.

Mahdollisesti koko perhe on mukana seuraamassa vähän yli 12-vuotiaan vesansa kilpailua. Jo näin nuorena aloitettu ajo-opetus ja kasvatus kurinalaiseen liikenteeseen kehittää näistä nuorista taitavia ja vastuuntuntoisia kuljettajia.

Olin melkein unohtaa mainita, että autokerhossa naista kohdella tasavertaisena toverina kuten liikenteessäkin. Moottorikerhojen "mimmijaostot" toimivat hyvin virkeästi ja ovat kuuleman mukaan mielenkiintoisempia kuin "ompeluseurat".*

KONTU EI NOUSSUT KORIKSEN SM-SARJAAN

KontU:n koripalloilijoiden sarjanousu jäi haaveeksi keväällä 1969 – toisen kerran peräkkäin. Entinen aktiivi valitti "uhrautuvan ja taitavan" huoltajan joutuvan jättämään KontU:n.

"Vielä kerran parhaat kiitokset reippaat koripalloilijat ja huoltajat. Olette esimerkillänne luoneet tulevaisuudenuskoa koko paikkakuntamme urheiluelämään seuroihin ja liittoihin katsomatta. Olette näyttäneet, että nuorikin yhdyskunta voi kaikilla harrastustoiminnan aloilla päästä mittaviin saavutuksiin."