KONTULA ITSENÄISEKSI EV. LUT. SEURAKUNNAKSI?

Kontula-lehti 8/1971 julkaisi seurakuntahankkeen vauhdittajien kirjelmän:

Kontula, Vesala ja Mellunmäki ovat nyt osa Vartiokylän seurakuntaa, joka on suurin Helsingissä. Seurakuntamme alueella asuu n. 42 000 henkilöä, joista n. 25 000 asuu Kontulassa, Vesalassa ja Mellunmäessä. Vartiokylän seurakunnan jäsenmäärä on n. 31 000, joista Kontulan puolella asuu n. 16 000.

Vartiokylä on suurseurakunta, joka on alueellisesti erittäin hajanainen. Se jakaantuu kahteen erilliseen alueeseen, joista toinen on Kontulan, Vesalan ja Mellunmäen alue.

Me allekirjoittaneet Vartiokylän seurakunnan jäsenet kannatamme Kontulan seurakunnan perustamista. Katsomme sen parhaiten edistävän alueemme seurakuntapalvelua ja monipuolistavan mahdollisuuksiamme toimia seurakunnassa. Ennenkaikkea saamme itse päättää asioistamme. Tällä hetkellä seurakuntamme asioista päättää 14 edustajan kirkkoneuvosto, jonka 14 edustajasta neljä on Kontulasta ja Helsingin ev. lut. seurakuntien kirkkovaltuusto, jossa ei ole ainuttakaan edustajaa alueeltamme.

Kontulan seurakunnan perustaminen on pantu alulle v. 1967. Asia on käsiteltävänä kirkkovaltuustossa, jonka asettama toimikunta on nyt ehdottanut, että Helsingin 33 ev. lut. seurakunnasta muodostettaisiin viisi suurseurakuntaa. Emme ole tyytyväisiä ehdotukseen, koska jo nyt kärsimme suurseurakunnan haitoista.

KERÄÄMME NIMIÄ

Meiltä puuttuu itsenäisyys. Olemme päättäneet toimia sen saavuttamiseksi. Toimeenpanemme Kontulassa, Vesalassa ja Mellunmäessä toukokuun aikana nimien keruun. Keräämme ovi ovelta listoihin niiden 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden nimet, jotka kannattavat Kontulan seurakunnan perustamista. Myös seurakunnan kerhotiloissa on nimien kirjoitusmahdollisuus.

Nimilistat toimitamme Helsingin ev. lut. seurakuntien kirkkovaltuustolle, jota pyydämme ryhtymään ensitilassa toimenpiteisiin Kontulan seurakunnan perustamiseksi.

Kehotamme Teitä, arvoisat asukkaat miettimään jo etukäteen, kirjoitatteko nimenne ja osoitteenne keräyslistaan. Toivomme Teidän tekevän sen.

Onnistuaksemme tarvitsemme nimien kerääjiä. Voitte ilmoittaa itsestänne seurakuntasihteerille, rouva Pyötsiälle, arkisin klo 10–14. Toivomme Teidän, joita pyydämme mukaan nimien keruuseen, suotuvan.

Kontulassa 25. päivänä huhtikuuta 1971

Antti Ahonen, Eila Hailikari, Anja Kauppinen, Yrjö Kauppinen, Anneli Korhonen, Ilmi Kumara, Katri Lento, Väinö Mäntylä, Kirsti Perkiönmäki, Kalevi Rantanen, Raija Riihinen, Jenny Savikko, Marja Sierla, Heikki Tirkkola, Paula Toivonen, Erkki Valkonen, Raimo Wilkman, Toimi Virtanen.

ALOITE KONTULAN LIIKENTEEN PARANTAMISEKSI

Kaupunginvaltuutettu Martti Jokinen (SKDL) jätti 4. toukokuuta 1971 aloitteen kaupunginhallitukselle Kontulan liikenneoloista. Kontula-lehti julkaisi kirjelmän numerossaan 9/1971. Jokinen ehdotti Kontulan bussiliikenteen siirtämistä HKL:n hoidettavaksi. Hän perusteli ehdotustaan palvelutason heikkoudella:

”Viime aikoina ovat yksityiset liikenteenhoitajat laiminlyöneet kokonaan liikennepalvelun useimmilla liikennöimillään linjoilla, kuten itäisillä ja pohjoisilla esikaupunkilinjoilla. Tästä ovat joutuneet kärsimään monet kymmenet tuhannet helsinkiläiset.

Liikennelupa ja -sopimus kaupungin kanssa edellyttävät kuitenkin, että myös yksityiset liikenteenharjoittajat hoitavat tyydyttävästi liikennöimänsä linjat. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Näyttää ilmeiseltä, etteivät yksityisliikennöitsijät kykene vastedeskään hoitamaan sopimusten mukaisesti liikennepalvelujaan. Yleisesti hyväksytyn samapalkkaisuusperiaatteen mukaan pitäisi olla luonnollista, että yksityisliikenteen autonkuljettajille suodaan samat palkka- ja sosiaaliset edut kun mitä kaupunki antaa HKL:n kuljettajille.”

Kontula-Seura järjesti liikenneasioista keskustelutilaisuuden 26.5.1971. Kontula-lehden 11/1971 mukaan ”tyytymättömyys purkautui esiin useissa puheenvuoroissa”. Tunnelmaa tihensi juuri päättynyt bussilakko, joka oli jo toinen vuoden 1971 aikana. Tilaisuudesta lähti kirjelmä kaupunginhallitukselle, jossa sanottiin mm. seuraavaa:

”Liikenne Oy:n normaali palvelukaan ei ole tyydyttänyt kontulalaisia. Kaluston heikkous ja ajovuorojen epäsäännöllinen noudattaminen erityisesti ruuhkavuorojen osalta ovat aiheuttaneet runsaasti tyytymättömyyttä keskuudessamme.

Mielestämme kontulalaisten kaupungin veronmaksajien tulisi saada osakseen vähintään samaa liikennepalvelua kuin muidenkin kaupunkilaisten. Olemmehan monia muita lähiöitä huonommassa asemassa jo oman asuinpaikkamme syrjäisen sijainnin johdosta. Työmatkoihin kuluva aika tulisi mielestämme supistaa kunnollisilla liikennejärjestelyillä minimiin.”

Myös Kontula-Seura vaati bussiliikenteen siirtämistä HKL:n hoitoon.

URHEILUKENTTÄ KONTULAAN

Kontulaan perustettiin huhtikuussa 1971 myös urheilutoimikunta, johon kuului edustajia Kontulan Kunnosta ja Kontulan Urheilijoista, Kontula-Seurasta ja alueen kouluista. Toimikunta kävi huhtikuun lopussa jättämässä urheilukentän rakentamista Rintinpolulle kiirehtivän kirjelmän urheilu- ja ulkoiluviraston johdolle. Kentän rakentamista Kontulaan perusteltiin kirjelmässä seuraavasti:

”Jo periaatteessa urheilualueiden rakentaminen on keskitettävä sinne, missä on riittävä määrä urheilunharrastajia ja tulevaisuuteenkin nähden on jälkikasvua urheilun alalla. On myös huomioitava se, että Kontulan urheilualue sijaitsee varsin keskeisellä paikalla huomioituna ympärillä olevaan asukasmäärään nähden. Jos otetaan urheilualueen vaikutus 2 km:n säteellä, kattaa se silloin noin 50:n tuhannen asukasmäärän, nimittäin Kontulan, Vesalan, Mellunkylän, Myllypuron, Länsimäen ja Mellunmäen asuntoalueet.”

Toimikunta kiirehti nimenomaan yleisurheilukentän rakentamista. Kunnon toiminnassa laji oli vahvin ja myös KontU:ssa oli vahva yleisurheilujaosto aikoinaan. Lisäksi toiveissa oli saada kunnollinen jalkapallokenttä.

TOUKOKUU 1971 SUOMESSA JA MAAILMALLA

Erich Honecker valittiin 3.5.1971 DDR Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) ensimmäiseksi sihteeriksi. Honecker johti Itä-Saksaa lokakuuhun 1989, jolloin kommunistihallinto luhistui.

Työntekijät valtasivat 10.5.1971 Lievestuoreen tehtaan, kun Keski-Suomen Selluloosa Oy ilmoitti kolmen viikon seisokista. Valtaus kesti kolme päivää.

Sosialistinen Internationaali järjesti kokouksensa 25.–27.5.1971 Helsingissä. Kokous ei päässyt yksimielisyyteen Lähi-itää koskevasta päätöslauselmasta. Helsingissä järjestettiin kokouksen aikana mielenosoituksia Israelin puolesta ja Israelia vastaan.