MELLUNKYLÄN TAKAMAATA

Mellunkylä on ollut yhtäjaksoisesti asuttu keskiajalta lähtien. Mellungsbyn nimi esiintyy keskiaikaisissa asiakirjoissa 1300-luvulta lähtien eri kirjoitusasuissa. Varhaisimpia merkkejä ihmisen toiminnasta on Vartiokylänlahden rannalla sijainnut Mellunkylän rautakautinen muinaislinna. Perimätiedon mukaan alueella on liikkunut viikinkejä.

Mellunkylän asuttivat keskiajalla Vartiokylänlahden pohjukkaan asettuneet ruotsinkieliset maanviljelijät. Mellunkylässä oli vuonna 1558 kuusi taloa, joissa asui 40–70 henkeä. Mellunkylän talolliset omistivat myös Kontulan maat. Maaperältään hiekkainen, kallioinen ja soinen Kontula säilyi asuttamattomana 1800-luvun lopulle asti. Lähes koskematon metsäalue ulottui lännessä Tattarisuolle ja pohjoisessa Hakunilaan.

Isossajaossa 1700-luvun lopussa Mellunkylän maat jaettiin viideksi kantatilaksi. Kontulan alueista suurimman osan sai Borgsin talo. Sen maille on rakennettu mm. Naapurintien, Porttitien, Keinutien, Kontulankujan, Keinulaudantien talot sekä Etelä-Kontulan pientalot. Myös Bredbackan, Uppbyn, Fallbackan ja Nybondasin maat ulottuivat kapeampina kiiloina Kontulaan. Isojakokartoista löytyy nykyisistä paikannimistä Tranbacka (Kurkimäki) murteellisessa muodossa Tränubacka.

Kontulan ensimmäiset asukkaat asettuivat asumaan Kilatorppaan (Kiltorpet) vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Torppa sijaitsi Borgsin tilan mailla nykyisten Humikkalan- ja Linnanherranteiden risteyksessä.

Borgsin omistajat myivät 1910-luvun alussa osan maistaan. Sven Juslenius osti vuonna 1915 Mustikkasuon (Blåbärskärr) tilan Svenska Odlingens Vänner –järjestön välityksellä. Järjestö tuki ruotsinkielisisten pienviljelijöiden maanhankintaa.