KONTULA SAA NIMENSÄ

Vuonna 1930 Mellunkylässä oli 169 asukasta. Asutus oli keskittynyt Vartiokylänlahden lähistölle. Porvoon uuden maantien valmistuttua vuonna 1933 Kontulaan ja Vesalaan muutti lisää sekä ympärivuotisia asukkaita että kesänviettäjiä. He ostivat tontteja Borgsin omistajilta Humikkalantien tuntumasta.

Puutarhuri Kosti Kajanto osti vuonna 1932 Borgsin maista vajaan kahden hehtaarin tilan. Kajanto nimesi tilansa Kontulaksi. Talon portinpieleen hakattu nimi vakiintui tarkoittamaan koko aluetta. Tarinan mukaan hän kyllästyi siihen, ettei postinkantaja osannut jättää hänelle tulevaa postia oikeaan paikkaan. Kajanto myi tilasta 1930-luvulla useita tontteja, jolloin muodostettiin mm. Kotikontu- ja Kontupohja -nimiset tilat. Nimien kantasana "kontu" tarkoittaa nurmea.

Vakkalan perhe muutti nykyiselle Huntutielle toukokuussa 1938. Alue oli varsinaista "pystymetsää". Muuttotavarat oli kannettava Riskutieltä uuteen kotiin, jossa oli aluksi vain yksi huone.

Tämän päivän kerrostalo-Kontula oli 1930-luvulla Paavo Vakkalan mukaan "varsinaista takametsää". Humikkalantiellä asukkaita oli kesäisin jo niin paljon, että Kontulaan kannatti liikennöidä linja-autolla. Se kääntyi Porvoontieltä Linnanherrantielle ja edelleen vasemmalle Humikkalantielle.

Kontulassa oli 1930-luvulla kaksi aika isoa maatilaa: Bergströmin tila Humikkalantien varrella ja Jusleniuksen tila nykyisellä Kontulan urheilukenttäalueella. Jusleniuksten asuinrakennus oli lähellä urheilukentän vanhaa pukuhuonerakennusta. Paikalla ovat vielä jäljellä vanhat, komeat pihakoivut.

Jusleniuksen tila oli tunnettu isosta perunamaastaan, joka sijaitsi nykyisen urheilukentän paikalla. Viljaa ja heinää Jusleniukset viljelivät nykyisellä koulurakennusalueella. Juslenius oli Paavo Vakkalan mukaan tarmokas ja ahkera mies. Hän oli raivannut rämeiköt pelloiksi, joita oli 11 hehtaaria.

	Jusleniuksen maita vuonna 1966 otetussa kuvassa. (Kuva: Martti Jalkanen)