TULEVA SUURLÄHIÖ

Kontula oli rakennuskiellossa vuodesta 1953 lähtien, jolloin kaupunki käynnisti alueen yleiskaavatyön. Kaupunki ja rakennusliikkeet ostivat maita tulevia rakennustarpeita varten. Suurin osa Kontulasta päätyi kaupungin omistukseen. Haka osti huomattavan osan Borgsin tilan maista. Mustikkasuon Jusleniukset myivät tilansa kaupungille 1960-luvulla.

Kontulasta tuli alueen virallinen nimi kaupunginhallituksen päätöksellä vuonna 1959. Samalla se vahvisti ruotsinkieliseksi Gårdsbacka (Kartanonmäki). Kaupunginhallitus hyväksyi myös Vesala- ja Ärvings-nimet vuonna 1959. Tulevan lähiön nimenä esiintyi lehdissä alkuvaiheessa usein Vesala-Kontula, joka lyheni talojen valmistuttua Kontulaksi. Kontulan kerrostaloalueen kadut nimistötoimikunta nimesi kodin ja sen ympäristön mukaan. Kontulan omakotialueen ja Vesalassa nimistö on peräisin muinaislinnoista ja kauppapaikoista.

Kontulan rakentamissuunnitelmat herättivät 1960-luvun alussa myönteistä mielenkiintoa. Helsingin Sanomat kertoi 26.2.1961 Kontulaan ja Vesalaan rakennettavista komeista &8221;sisarkaupungeista&8221;.

&8221;Sodan jälkeen syntyneet &8217;sisarlähiöt’ Vesala ja Kontula ovat vieläkin ilman vahvistettua asemakaavaa, ja nyt ne ovat jo pitkän aikaa olleet rakennuskiellossa asemakaavan laatijoiden työskennellessä kahden mahtavan kerrostaloalueen suunnittelupuuhissa. Kumpaankin pitäisi tulevaisuudessa sijoitettaman 16.000 ihmistä.”

Omakotialueen asukkaat odottivat uudisrakentamista epävarmoin tuntein. Sen ounasteltiin liittävän alueen kiinteämmin Helsinkiin. Kunnallistekniikan rakentamiseen ja palvelutason nousuun kohdistui odotuksia. Kielteisenä väikkyi suurlähiön vaikutus omakotialueen rauhalliseen elämänrytmiin.