KONTULA
Intro
Kontulan juuret
  1 Aika ennen kerrostaloja
  2 Suurlähiö nousee
    2.1 Odotukset korkealla
    2.2 Naapurintieltä se alkoi
    2.3 Perustamisjuhla 18.3.64
    2.4 Unelmana koti Kontulasta
    2.5 Muuttopäivä, suuri päivä
    2.6 Vuokrakoti
    2.7 Puutteita betonitaloissa
  3 Monikerroksinen Kontula
  4 Lähiön kääntöpuoli
  5 Kontula valmistuu
Laatulähiö vai slummi
Kontula 35 vuotta sitten
Omat muistot ja jutut
Karttoja
Palveluhakemisto
Kuvia
Videoita
Linkit
KontuKeskus
Kontula -lehti
Radio Kontula
Ajankohtaista -arkisto

Haku
Toiminnot
Kirjaudu



2 Suurlähiö nousee

SUURLÄHIÖ NOUSEE

Kontulan kaavoittaminen alkoi vuonna 1961. Vesalan-Kontulan asemakaavan suunnittelutyön sai tehtäväkseen arkkitehti Pentti Ahola, jonka laatima kaavassa Kontulan jakaa kahtia Kontulantie, jolta erkanevat Porttitie, Kontulankaari ja Kotikonnuntie toimivat lähiön eri osien valtasuonina. Niiden sivukadut päättyvät umpikujiin.

Autoistuminen otettiin huomioon varaamalla yksi autopaikka asuntoa kohti, vaikka tavallisella perheellä ei ollut vielä autoa. Lisäksi asemakaavaan sisältyi erillisiä paikoitusalueita, jotta tonteille jäi riittävästi tilaa viheralueille ja leikkipaikoille. Kaavaan kuului myös varaus ”metron tyyppiselle raideliikenteelle”.

Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1962 luovuttaa Kontulan Sato Oy:n, Asuntokeskuskunta Hakan ja kaupungin rakennettavaksi. Tämä mahdollisti 190 hehtaarin alueen kaavoittamisen ja rakentamisen kokonaisuutena. Kontulasta tuli suurin Suomessa toteutettu aluerakentamiskohde. Asuntorakentajat Haka ja Sato rakensivat kunnallistekniikan yhdessä. Järjestely vähensi Helsingin kaupungin talouteen kohdistunutta rasitusta. Kunnallistekniikan maksoivat tulevat asukkaat.

”Gryndaus” kytkeytyi läheisesti kunnallispolitiikkaan. Saton taustavoima oli kokoomus ja Hakan SDP. Virkamiesten, poliitikkojen ja rakennusyhtiöiden läheinen yhteistyö herätti myöhemmin arvostelua. Tuolloin sitä pidettiin luonnollisena. Helsingin Sanomat (20.4.1963) aluerakentamisella ”päästään yhtenäisesti suunniteltuihin asuntoalueisiin ja taloudelliseen rakentamiseen”.

Asuntopulan oloissa ei juuri arvosteltu aluerakentamisen eikä elementtituotannon sanelemia arkkitehtonisia ratkaisuja. Harvoilta kriittisiltä mielipiteiltä vei terää asuntopula. Helsingin väkiluku kasvoi 1960-luvulla noin 10 000 asukkaalla vuodessa. Kontulaan vuosina 1964–1970 valmistuneet lähes 7000 asuntoa vastasivat Helsingin noin yhden vuoden asuntotuotantoa.

Kontulan rakentaminen ei ollut häikäilemättömintä gryndausta. Piritta Hannulan ja Marja Salosen mukaan kaupungin varovainen ja vanhanaikainenkin suhtautuminen esti suurimmat virheet. Rakennusliikkeet olisivat halunneet rakentaa Kontulan tiheämmin ja toteuttaa pelkistetympiä taloja.

Ajankohtaista

Designpääkaupunkihanke: Millainen Mellunkylä on vuonna 2072?
(päivitetty 2.2.2012)

Presidentinvaalin toisen kierroksen ennakkoäänestys alkanut
(päivitetty 25.1.2012)

Ensimmäisellä vaalikierroksella Niinistö ykkönen, Haavisto kakkonen Mellunkylässä
(päivitetty 24.1.2012)

Presidentinvaalit tuovat loppuviikosta mm. Soinin, Arhinmäen ja Niinistön Kontulaan
(päivitetty 17.1.2012)

Aluefoorumi veti salin täyteen väkeä, Mellunmäessä vieraili peruspalveluministeri Guzenina-Richardsson ja presidentinvaalien ennakkoäänestys jatkuu
(päivitetty 14.1.2012)

Tapahtumat

Lainan päivä Kontulan kirjastossa keskiviikkona 8.2.
(päivitetty 3.2.2012)

Kontulan Skeittihallissa Designpääkaupunki -viikonlopputapahtuma 3.-5.2.2012
(päivitetty 2.2.2012)

Vesalassa asuvan graafikko Margit Evertin näyttely Kontupisteessä
(päivitetty 1.2.2012)

Haaviston presidentinvaalien kampanjatilaisuus Kontulan ostarilla 4.2.
(päivitetty 31.1.2012)

Designpääkaupunkihanke: Millainen Mellunkylä on vuonna 2072?
(päivitetty 25.1.2012)