KONTULA
Intro
Kontulan juuret
  1 Aika ennen kerrostaloja
  2 Suurlähiö nousee
    2.1 Odotukset korkealla
    2.2 Naapurintieltä se alkoi
    2.3 Perustamisjuhla 18.3.64
    2.4 Unelmana koti Kontulasta
    2.5 Muuttopäivä, suuri päivä
    2.6 Vuokrakoti
    2.7 Puutteita betonitaloissa
  3 Monikerroksinen Kontula
  4 Lähiön kääntöpuoli
  5 Kontula valmistuu
Laatulähiö vai slummi
Kontula 35 vuotta sitten
Omat muistot ja jutut
Karttoja
Palveluhakemisto
Kuvia
Videoita
Linkit
KontuKeskus
Kontula -lehti
Radio Kontula
Ajankohtaista -arkisto

Haku
Toiminnot
Kirjaudu



2 Suurlähiö nousee

SUURLÄHIÖ NOUSEE

Kontulan kaavoittaminen alkoi vuonna 1961. Vesalan-Kontulan asemakaavan suunnittelutyön sai tehtäväkseen arkkitehti Pentti Ahola, jonka laatima kaavassa Kontulan jakaa kahtia Kontulantie, jolta erkanevat Porttitie, Kontulankaari ja Kotikonnuntie toimivat lähiön eri osien valtasuonina. Niiden sivukadut päättyvät umpikujiin.

Autoistuminen otettiin huomioon varaamalla yksi autopaikka asuntoa kohti, vaikka tavallisella perheellä ei ollut vielä autoa. Lisäksi asemakaavaan sisältyi erillisiä paikoitusalueita, jotta tonteille jäi riittävästi tilaa viheralueille ja leikkipaikoille. Kaavaan kuului myös varaus ”metron tyyppiselle raideliikenteelle”.

Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1962 luovuttaa Kontulan Sato Oy:n, Asuntokeskuskunta Hakan ja kaupungin rakennettavaksi. Tämä mahdollisti 190 hehtaarin alueen kaavoittamisen ja rakentamisen kokonaisuutena. Kontulasta tuli suurin Suomessa toteutettu aluerakentamiskohde. Asuntorakentajat Haka ja Sato rakensivat kunnallistekniikan yhdessä. Järjestely vähensi Helsingin kaupungin talouteen kohdistunutta rasitusta. Kunnallistekniikan maksoivat tulevat asukkaat.

”Gryndaus” kytkeytyi läheisesti kunnallispolitiikkaan. Saton taustavoima oli kokoomus ja Hakan SDP. Virkamiesten, poliitikkojen ja rakennusyhtiöiden läheinen yhteistyö herätti myöhemmin arvostelua. Tuolloin sitä pidettiin luonnollisena. Helsingin Sanomat (20.4.1963) aluerakentamisella ”päästään yhtenäisesti suunniteltuihin asuntoalueisiin ja taloudelliseen rakentamiseen”.

Asuntopulan oloissa ei juuri arvosteltu aluerakentamisen eikä elementtituotannon sanelemia arkkitehtonisia ratkaisuja. Harvoilta kriittisiltä mielipiteiltä vei terää asuntopula. Helsingin väkiluku kasvoi 1960-luvulla noin 10 000 asukkaalla vuodessa. Kontulaan vuosina 1964–1970 valmistuneet lähes 7000 asuntoa vastasivat Helsingin noin yhden vuoden asuntotuotantoa.

Kontulan rakentaminen ei ollut häikäilemättömintä gryndausta. Piritta Hannulan ja Marja Salosen mukaan kaupungin varovainen ja vanhanaikainenkin suhtautuminen esti suurimmat virheet. Rakennusliikkeet olisivat halunneet rakentaa Kontulan tiheämmin ja toteuttaa pelkistetympiä taloja.

Ajankohtaista

Itä-Helsinki -palkinto Mellunkylän Vetoa ja Voimaa -hankkeelle
(päivitetty 29.8.2010)

Viikonloppuna 27.8. Taiteiden Yö -tapahtumat Mellunmäessä ja Kontulassa sekä 28.8. suuri Avoimet ovet -tapahtuma Kivikon Ylläs-Hallissa
(päivitetty 24.8.2010)

Hyvin menneillä KontuFestareilla vieraili myös pääministeri
(päivitetty 22.8.2010)

KontuFestari lauantaina 21.8. päivitetty
(päivitetty 19.7.2010)

Rentouttavaa ja iloista kesää!
(päivitetty 24.6.2010)

Tapahtumat

Puolueilla tilaisuuksia Kontulassa tällä viikolla
(päivitetty 24.8.2010)

Media Facades -festivaali Taiteiden yönä 27.8. Kontulassa
(päivitetty 23.8.2010)

Helsinki Cupin otteluja heinäkuussa myös Kontulassa
(päivitetty 2.7.2010)

Ihana Kivikko sunnuntaina 6.6.2010
(päivitetty 2.6.2010)

FillariFestari Mellunkylässä 21.-22.5.2010
(päivitetty 11.5.2010)