ODOTUKSET KORKEALLA

Kontulaan kohdistui paljon myönteisiä odotuksia. Helsingin Sanomat luonnehti 4.4.1962 lähiöitä hyväksi vastakohdaksi keskustan ahtaudelle:

”Terveellisiä asuma-alueita, kauniita lastentaloja ja kouluja, avaria pihoja ja puistoja on kasvanut uusille liitosalueille, jolla nuori helsinkiläispolvi isännöi. Yhä useammat pääsevät muuttamaan pois keskustan melusta ja pölystä raittiiseen ilmaan ja luonnon tuntumaan.”

Suomen Sosiaalidemokraatti kertoi 2.4.1963 ”Hakan rakentavan rohkein ottein 2.480 asuntoa” Mikä parasta, asuntoon pääsi kiinni aikaisempaa pienemmällä omarahoitusosuudella. Hakan mainoslauseet lähes sellaisenaan toistanut lehti kehui myös Kontulan sijaintia.

”Kulkuyhteydet 13 km päässä keskustasta sijaitsevaan Kontulaan ovat erinomaiset, alue sijaitsee Lahden valtatien ja sitä ristivän kehätien tuntumassa. Lisäksi suunnitellaan tähän ilmansuuntaan pääkaupungin ensimmäistä metrolinjaa.”

Uuden kaupunginosan suuri koko oli suoranainen ylpeydenaihe. Hakan toimitusjohtaja Antti Pelkola esitteli Helsingin Sanomissa 2.4.1963 Kontulaa ”Helsingin ympäristön suurimpana yhtenäisenä asumalähiönä”.

Tehokkuuden ihannointiin liittyivät myös pohdinnat lähiön huoltotöiden järjestelyistä. Vahvimmaksi vaihtoehdoksi Hakan ja Saton edustajien pohdinnoissa nousi talonmiesjärjestelmästä luopuminen ja töiden siirtäminen huoltoyhtiölle. Kontulan Huolto Oy oli lajissaan ensimmäinen. Se hoitaa edelleen suurimman osan Kontulan asunto-osakeyhtiöiden isännöinti- ja huoltotöistä.