PUUTTEITA BETONITALOISSA

Uutuuttaan kiiltelevistä taloista löytyi paljon puutteita. Etenkin päätyhuoneistot osoittautuivat kylmiksi. Raija Riihinen muisteli Tildun Tiedossa ja Uutisessa 27.5.1979 lämmityksen toimineen alkuaikoina huonosti:

”Asuntomme oli komeassa talossa. Mutta ah ja voi, kuinka kylmä päätyhuoneisto alussa olikaan. Lämmitys toimi alakanttiin ja seinäntäytteidenkin kanssa taisi olla vähän niin ja näin.”

Kontula ja Myllypuro olivat ensimmäiset kaukolämpöverkkoon kytketyt lähiöt. Lämpöä niiden tarpeisiin tuotti Myllypuron uusi hiilivoimala. Lämmönjakelun epätasaisuuden vuoksi alakerrosten asukkaat joutuivat sietämään liikaa lämpöä ja ylhäällä asuvat hytisivät samaan aikaan vilusta. Vähitellen tilanne tasaantui, vaikka säätelyvaikeuksista ei ole tekniikan kehityttyäkään kokonaan päästy.

Osa elementtien eristeistä oli asennettu huolimattomasti. Rakennuksen kunnosta vastaavat suhtautuivat valituksiin penseästi. Elementtejä oli kuitenkin vaihdettava ja saumauksia korjattava takuutyönä.

Äänieristys osoittautui monissa taloissa huonoksi. Nimimerkki ”Eläisin ja antaisin naapurienikin elää” valitti Kontula-lehdessä 10/1969 asunnontuottajan tarjonneen hänelle ”kahdeksankerroksisessa elementtirakennelmassaan” vain ”näkösuojan”, ei ”kuulosuojaa”. Hän koki joutuvansa tahtomattaan seuraamaan naapuriensa elämän lähes kaikkia käänteitä epävireisestä pianonsoitosta vessassakäynteihin. Kirjoittaja huomautti ironisesti vain makuuhuoneen äänten jäävän kuulumattomiin - kiitos uusien hyvien vuoteiden.

Monien talojen hisseissä on pitkävaikutteinen suunnitteluvirhe: hissiin ei pääse suoraan ulko-ovitasanteelta, vaan puoli kerrosta ylempää ensimmäisen asuinkerroksen tasolta. Virheen korjaaminen tuli entistä ajankohtaisemmaksi 1990-luvulla talojen asukkaiden ikääntyessä. Muutostyöt ovat olleet kalliita niihin ryhtyneille taloyhtiöille. Kaikki yhtiöt eivät olekaan vielä teettäneet niitä.