KONTULA
Intro
Kontulan juuret
  1 Aika ennen kerrostaloja
  2 Suurlähiö nousee
  3 Monikerroksinen Kontula
    3.1 Pikku-Tukholma
    3.2 Luonto lähellä
    3.3 Lähiöelämää
    3.4 Melkein kuin kaupunki
    3.5 Kaksi urheiluseuraa
    3.6 Politiikka kiinnosti
    3.7 Nuorten Kontula
  4 Lähiön kääntöpuoli
  5 Kontula valmistuu
Laatulähiö vai slummi
Kontula 35 vuotta sitten
Omat muistot ja jutut
Karttoja
Palveluhakemisto
Kuvia
Videoita
Linkit
KontuKeskus
Kontula -lehti
Radio Kontula
Ajankohtaista -arkisto

Haku
Toiminnot
Kirjaudu



3.1 Pikku-Tukholma

PIKKU-TUKHOLMA

Oman pienyhteisönsä ovat muodostaneet kolme Helsingfors Svenska Bostadsstiftelsen Leikkikujalle vuosina 1966–1967 rakennuttamaa vuokrataloa, joissa on yhteensä 94 asuntoa ”Pikku-Tukholman” asukkaat elivät suhteellisen eristynyttä elämää heihin varauksellisesti suhtautuneiden suomenkielisten keskellä. Pia-Maria Grönqvist-Toivonen muutti vanhempiensa ja sisarensa kanssa täysin ruotsinkieliseen yhteisöön.

 

”Se oli suljettu maailma, pieni ankkalampi keskellä Kontulaa. Perhe, piha, päiväkoti, koulu ja opiskelut, kaikki olivat täysin ruotsinkielisiä. Vasta töihin mennessä alkoi suomen kieli kehittyä.”

 

Suomenruotsalaiset perinteet olivat voimissaan pienyhteisössä. Grönqvist-Toivonen kiersi ystävänsä kanssa kaikissa kolmessa talossa Lucianpäivänä laulamassa. Tytöt lauloivat jokaisessa kerroksessa;  Lucian kynttilänkruunua he kantoivat vuorotellen. Palkkioksi esiintyjät saivat karkkia ja rahaa. Varsinkin vanhemmat ihmiset odottivat tyttöjen tuloa.

 

Sunnuntaisin ruotsalaistalojen lapset kävivät pyhäkoulussa kerhohuoneessa. Tarjolla oli myös partiotoimintaa. Koulunkäyntinsä ruotsinkieliset aloittivat Vesalan kansakoulussa, jossa he kävivät ensimmäisen ja toisen luokan. Eri kieliryhmiin kuuluvat lapset istuivat ruokailussakin omissa pöydissään. Koulunkäynti jatkui Vartiokylässä.

 

Myös nuoret liikkuivat enimmäkseen omissa ryhmissään. Leikkikujalla oli ruotsinkielinen jengi. Sen kontaktit suomenkielisiin olivat lähinnä tappelunnujakoita:

 

”Jos joku kellarin ikkuna oli rikki meidän pihallamme, syyllinen oli joku suomalainen jengi, omat eivät rikkoneet. Flaidiksia oli muitten pihojen kanssa. Mutta ei niin, että olisi joutunut pelkäämään. Enkä muutenkaan ole koskaan pelännyt Kontulassa.”

 

Ruotsalaistalojen alkuperäinen yhteisöllisyys murentui vähitellen. Taloon muutti kaksikielisiä perheitä. Sekä lapset että aikuiset alkoivat liikkua enemmän oman pihapiirin ulkopuolella. Silti Kontulan ruotsinkielinen yhteisö on Grönqvist-Toivosen mukaan edelleen toimiva. Se on ollut kautta aikojen huonosti tunnettu – Itä-Helsinkiä ei mielletä ruotsinkielisten asuinpaikaksi.

Ajankohtaista

Niinistö voitti Mellunkylässä
(päivitetty 6.2.2012)

Designpääkaupunkihanke: Millainen Mellunkylä on vuonna 2072?
(päivitetty 2.2.2012)

Presidentinvaalin toisen kierroksen ennakkoäänestys alkanut
(päivitetty 25.1.2012)

Ensimmäisellä vaalikierroksella Niinistö ykkönen, Haavisto kakkonen Mellunkylässä
(päivitetty 24.1.2012)

Presidentinvaalit tuovat loppuviikosta mm. Soinin, Arhinmäen ja Niinistön Kontulaan
(päivitetty 17.1.2012)

Tapahtumat

The Diamonds tuo 60-luvun musan Kontulaan 10.2.
(päivitetty 7.2.2012)

Lainan päivä Kontulan kirjastossa keskiviikkona 8.2.
(päivitetty 3.2.2012)

Kontulan Skeittihallissa Designpääkaupunki -viikonlopputapahtuma 3.-5.2.2012
(päivitetty 2.2.2012)

Vesalassa asuvan graafikko Margit Evertin näyttely Kontupisteessä
(päivitetty 1.2.2012)

Haaviston presidentinvaalien kampanjatilaisuus Kontulan ostarilla 4.2.
(päivitetty 31.1.2012)