KAKSI URHEILUSEURAA

Lähiön urheilumiehet olivat yksimielisiä urheiluseuran tarpeellisuudesta. Hakan työmaaparakkiin 19.10.1966 Keinutielle kokoontuneet toistasataa kontulalaista päättivät perustaa lähiöön oman seuran. Yksimielisyys loppui keskusjärjestöä valittaessa. Seuran perustamista valmistelleen toimikunnan jäsenistä kolme kannatti Työväen urheiluliittoa (TUL) ja kaksi Suomen valtakunnan urheiluliittoa (SVUL). TUL:n kannattajat voittivat perustamiskokouksessa äänin 64–50. Kontulan Kuntoon liittyi perustamiskokouksessa noin 60 jäsentä.

SVUL:n kannalla olleet kutsuivat koolle uuden kansalaiskokouksen, jossa perustettiin Kontulan Urheilijat (KontU). Molempiin seuroihin riitti väkeä: kummankin seuran jäsenmäärä kipusi 1970-luvulla yli tuhannen. Urheiluseuran järjestäytymiskamppailu ja kilpailu jäsenistä kertoivat urheiluinnostuksen ohella arjen tasolle ulottuneista poliittisista jännitteistä. Ihmiset osasivat sijoittaa itsensä poliittiselle kartalle – he kokivat olevansa sosialisteja, kommunisteja tai porvareita.

Sekä Kunto että KontU olivat yleisseuroja. KontU otti ohjelmaansa hiihdon, jalkapallon, judon, jääkiekon, jääpallon, keilailun, koripallon, lentopallon, maahockeyn, painonnoston, pöytätenniksen, suunnistuksen, voimistelun ja yleisurheilun. Kuntolaiset harrastivat hiihtoa, jalkapalloa, lentopalloa, nyrkkeilyä ja yleisurheilua. Lentopallossa Kunnon joukkue nousi 1970-luvulla kakkossarjaan, jossa se pelasi yli kymmenen vuoden ajan.

Molemmat seurat järjestivät myös kuntoilutempauksia: yhä useammat aikuiset alkoivat harrastaa liikuntaa 1960–1970-lukujen vaihteessa. KontU:n puheenjohtaja Armas Seppänen tuli 1970-luvun alkupuolella tunnetuksi sunnuntaiaamuisin pururadalla vetämistään ”purupolkuvireilyistä”.

KontU:n vahvin laji oli aluksi koripallo, joka sai Kontulassa lentävän lähdön, kun Herttoniemen NMKY:n Suomen sarjan koripallojoukkue siirtyi kokonaisuudessaan KontUn riveihin. Kotipelinsä joukkue pelasi Sakaran koululla. Katsomotilat olivat erittäin vaatimattomat, mutta siitä huolimatta otteluita seurasi satamäärin katsojia. KontU nousi mestaruussarjaan kaudeksi 1970–1971. Se hävisi kahdeksan ensimmäistä otteluaan, eikä hyvä loppukausi estänyt putoamista Suomensarjaan.

KontU:n tuleva valtalaji jalkapallo alkoi vaatimattomista lähtökohdista. Jalkapallojaoston puuhamiehet kiinnittivät keväällä 1967 talojen ilmoitustauluille monisteita, joissa kutsuttiin nuoria ja aikamiehiä ensimmäisiin harjoituksiin Vartiokylän kentälle. Kentällä oli 40–50 eri-ikäistä palloilijaa, kun vetäjät tulivat paikalle 10 minuuttia ennen vuoron alkua. He arvelivat Puotinkylän Valtin lopettelevan harjoituksiaan ja jäivät odottamaan niiden päättymistä:

”Aikanaan aika täyttyikin, mutta kentällä kuhina jatkui entisellään, kömmimme autosta ulos ja päätimme kysellä hieman, onko joukossa Kontulan poikia. Samassa paikalle juoksikin nuori vaalea ’kikkarapää’, mustassa auringon melkein harmaaksi haalistamassa verryttelypuvussaan, ajan hammas oli iskenyt kyntensä myös puseron selässä lukeneeseen tekstiin. Tavailimme tekstistä selville, että kaveri oli edustanut Tarmoa joskus aiemmin. Kysyimme nuorelta mieheltä, onkohan täällä Kontulan poikia. Hämmästyksemme oli melkoinen, kun kaveri sanoa pamautti, että nämä kaikki ovat kontulalaisia.”

Seurat keräsivät varoja eri keinoin. KontU järjesti autonäyttelyitä ostoskeskuksen paikoitusalueella. Helatorstaina 1967 KontU järjesti Kontu-lomatapahtuman, jossa oli auto-, vene-ja retkeilyvarustenäyttely. Menossa oli nopean autoistumisen kausi, jolloin maahantuojat etsivät kosketusta asiakaskuntaan. Ne osallistuivat mielellään paikallisiin autonäyttelyihin, jotka olivat seuralle suhteellisen helppoja järjestää.

KontU sai vuonna 1968 oikeuden ottaa vastaan veikkauksia ostoskeskuksessa. Seura suunnitteli jopa tanssilavan rakentamista Kontulan ja Myllypuron väliselle alueelle, mutta kaupunki ei hyväksynyt hanketta.

Kunto perusti oman veikkauspisteen Porttikujalle. Seura toimi myös Kansa-yhtiön asiamiehenä. Tuloja toi lisäksi arvanmyynti, jossa kunnostautui etenkin Vilho Saukko. Kunto pyöritti myös joulupukkipalvelua.

	Kontulassa toimi myös moottorikerho, joka järjesti autonäyttelyn syksyllä 1969.