POLITIIKKA KIINNOSTI

Kontula on historiansa ajan ollut vasemmiston vahvaa kannatusaluetta. Työväenpuolueilla oli vankka jalansija jo ennen lähiörakentamista. Vasemmistopuolueet saivat Mellunkylässä vuoden 1958 eduskuntavaaleissa yli 60 prosenttia äänistä. Puolueista suurin oli SKDL. Kerrostalo-Kontulan suurin puolue on ollut SDP, joka on saanut 35-40 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten kannattajia on ollut kokoomuksella, joka on kerännyt noin viidenneksen kontulalaisten äänistä. Lähes yhtä suureen kannatukseen ylsi 1960–1970-luvuilla SKDL.

Kontulalaiset joutuivat käymään vuoden 1966 eduskuntavaaleissa ja 1968 valitsijamiesvaaleissa äänestämässä Mellunkylän vanhalla puukoululla. Äänestysprosentti oli silti nykyistä paljon korkeampi. Ensimmäisen kerran kontulalaiset pääsivät äänestämään lähietäisyydellä vuoden 1968 kunnallisvaaleissa. Äänestämässä kävi neljä viidestä äänioikeutetusta.

Korkea äänestysprosentti kertoi asukkaiden luottaneen poliittiseen päätöksentekoon. Juhani Sovalan mukaan ihmiset eivät olleet vielä pettyneet politiikkaan tai poliitikkoihin. Yhteistyö ja osallistuminen poliittiseen toimintaan koettiin tehokkaiksi tavoiksi vaikuttaa oman asuinalueen kehittämiseen.

”Mikään ’yhden asian adressiliike’ ei tuonut tuloksia, koska kaikessa oli varauduttava toistuviin yrityksiin, seurantaan ja muutoksien tuomiin uusiin tilanteisiin. Tärkeäksi nähtiin osallistuminen kunnalliseen suunnitteluun, jolloin voitiin ennakkoon vaikuttaa asioihin eikä jouduttu vain protestoimaan valmiita suunnitelmia.”

Puolueosastoja riitti

Puolueet poliittisen kentän laidasta laitaan etsivät jalansijaa Kontulasta. Pääosa poliittisista puolueista perusti paikallisosaston Kontulaan 1960-luvun lopussa. Ensimmäisenä toimintansa aloittivat sosialidemokraatit vuonna 1965.

Suomen kommunistisen puolueen Kontulan osasto aloitti toimintansa helmikuussa 1966. Se oli puolueen enemmistösiiven hallussa. SKDL:n osasto 94 perustettiin 1970-luvun alussa.

Kokoomuksen paikallisosasto Kontulan kansallisseura järjestäytyi vuonna 1967. Se sulautui yli 20 toimintavuoden jälkeen Mellunkylän kokoomukseen. Liberaalinen kansanpuolue ja keskustapuolue perustivat osastonsa vuonna 1968. Liberaalit saivat kannatusta toimihenkilöperheiltä. Sen sijaan keskustapuolueen tulo lähiöön ei onnistunut.

Kontulaan muutti paljon poliittisesti aktiivisia ihmisiä – Juhani Sovalan sanoin ”nuoria eteenpäin pyrkiviä ihmisiä monilta elämän aloilta”. Vasemmiston toiminnan käynnistämistä helpottivat alueelle muuttaneet ammattiyhdistysliikkeen työntekijät ja luottamushenkilöt. Sosialidemokraateista tunnetuin oli radiotoimittajana tutuksi tullut Ralf Friberg. Hän oli kansanedustajana vuosina 1972–
1979. Kontulassa asui useita kokoomuksen nuoria nousevia kykyjä – näkyvimpinä Harri Holkeri, Jouni Mykkänen ja Pentti Kivinen.

Kontulassa asui myös lukuisia muita 1960-1970-lukujen vaihteen näkyviä vaikuttajia. Keinutie 3:sta asunnon ostanut räväkkä tv-toimittaja Reino Paasilinna ihastutti ja vihastutti tv-katsojia ohjelmillaan. Mainostelevisiosta tuttuja olivat toimittaja Esko Tommola ja toimitusjohtaja Jaakko Paavela. Peruskoulu-uudistuksen näkyvin toteuttaja, kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho asui Keinutie 11:ssä. Samassa talon väkeä olivat myös Heikki Ylikangas ja toimittaja Juhani Mäkelä. Silloinen Hakan lakimies, sittemmin mm. Kuntaliiton toimitusjohtajana toiminut Jussi-Pekka Alanen asui Keinutie 5:ssä, kuten myös Jaakko Iloniemi.

Kontula-Seurassakin politikoitiin

Kontula-Seuran jaostona toimi Poliittisen yhteistyötoimikunta (PYT), johon kuului edustaja kaikista puolueista. Se käsitteli asuinalueen ajankohtaisia kysymyksiä. PYT esiintyi alueen asioissa mahdollisimman yksituumaisesti kaupungin suuntaan. Se vaati esimerkiksi metron rakentamista Kontulaan yksimielisesti, vaikka kokoomus vastusti hanketta kaupungin tasolla.

Kontula-Seura kampanjoi alueen omien ehdokkaiden puolesta vuoden 1972 kunnallisvaalien alla. Kontulalaisia pääsi valtuustoon peräti kuusi: Harri Holkeri (kok.), Anita Kevätsalo (SDP, siirtyi pian SKDL:n ryhmään), Martti Jokinen (SKDL), Pentti Kivinen (kok.), Tauno Tuomi (SDP) ja Elli Erola (SDP). Kontulan edustus oli vuoden 1972 vaalien jälkeen vahvempi kuin kertaakaan aiemmin tai myöhemmin. Vuoden 1976 vaalien jälkeen valtuustossa jatkoi enää Anita Kevätsalo.

Anni Sovala oli valtuuston jäsenenä viisi perättäistä nelivuotiskautta vuosina 1981–2000. Pentti Helo aloitti valtuustossa varavaltuutettuna 1993 ja on ollut varsinaisena valtuutettuna vuodesta 1997. Kivikossa asuu vasemmistoliiton valtuustoryhmän jäsen Pekka Saarnio. Kaupunginhallituksessa toimineita kontulalaisia ovat olleet SKDL:n Martti Jokinen ja sosialidemokraatit Jyrki Mannila, Esko Nieminen ja Jouko Vanninen.

Nykyisin Kontulan äänestysprosentti on Helsingin ja koko maan alhaisimpia. Äänestämässä käy selvästi alle puolet äänioikeutetuista. Kontulan on muiden lähiöiden ohella arveltu olevan otollista maaperää oikeistopopulistiselle kiihotukselle. Protestipuolueet eivät kuitenkaan ole toistaiseksi saaneet kovin laajaa kannatusta Kontulassa. Perussuomalaisten listoilla sitoutumattomana ehdokkaana ollut Tony Halme sai yli kymmenen prosenttia äänistä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.