KOULUA KAHDESSA VUOROSSA

Virkamiehet ryhtyivät järjestelemään Kontulan kouluoloja toden teolla vasta ensimmäisten asukkaiden muutettua alueelle. Nimimerkki ”Syksyllä 1965 koulutielle” valitti Helsingin Sanomissa 11.12.1964, ettei Kontulassa ollut kansakoulua:

”Me tarvitsemme Kontulan kansakoulun nyt heti. Hyvä kouluhallitus ja hyvät kaupungin isät, ettekö kerrankin voisi toimia ripeästi. Tulkaa paikan päälle katsomaan, kuinka uusi asuntoalue nousee ja miettikää, minne sijoitatte nuorisomme oppimaan.”

Nopeaa ratkaisua ei löytynyt. Kaupunki turvautui erikoisjärjestelyihin, jotka jatkuivat osittain 1970-luvun lopulle saakka. Alkuvaiheessa pääosa lapsista kävi vanhaa kouluaan. Oppilaita kuljetettiin myös Vartiokylään ja Pihlajamäkeen vuosina 1964–1965. He joutuivat iltavuoroon, mikä teki koulupäivästä matkoineen normaalia paljon raskaamman.

Naapurintie 5:ssä alkoi toimia Mellunkylän kansakoulun alainen koulu syksyllä 1965. Koulukäytössä oli myös Rintinpolku 7:n tiloja. Vesalan kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1966. Opetus tapahtui kokonaan tilapäistiloissa eri puolilla Kontulaa ennen koulurakennuksen valmistumista Sakaraan vuonna 1967. Naapurintien ja Rintinpolun tilat olivat edelleen käytössä lukuvuonna 1966–1967. Sen lisäksi luokkia sijoitettiin Kontulankaari 12:n kerhohuoneeseen ja Naapurintien päässä sijainneeseen parakkikouluun.

Oppilaita oli myös kuljetettava naapurilähiöihin. Syksyllä 1966 alkoivat kuljetukset Myllypuroon. Ne jatkuivat syyslukukauden 1967 loppuun, jolloin Keinutielle valmistui yksi parakkikoulu ja Naapurintielle kaksi parakkikoulua, joita kaupunki nimitti paviljonki- tai viipalekouluiksi. Yksi luokka kuljetettiin lukuvuonna 1966–1967 Puistolaan asti. Vuonna 1966 Kontulaan muuttanut Helena Pöyry kävi pari vuotta koulua Mellunmäessä olevassa vanhassa puukoulussa, jonne oppilaat kuljetti koulubussi. Kuljetukset Kontulan ulkopuolelle loppuivat kokonaan vasta 1970-luvun lopussa.

	Ekaluokkalaisia Kontulan kansakoulun pihalla vuonna 1967. Koulu toimi kirkkoa sijainneessa parakissa. Sittemmin tiloissa oli lasten päiväkoti. (Kuva: Tuulevi Levin-Silfvenius)

 

Koulumuistoja kellarista

Anne Granström oli ehtinyt käydä kansakoulun ensimmäisen luokan Töölössä. Toisella luokalla syksyllä 1966 koulu jatkui Rintinpolulla kerrostalon kellarissa:

”Koulussa oli kaksi luokkahuonetta ja pihana talon piha. Opettaja Marja-Liisa Engström otti pienen tulokkaan vastaan äidillisen ystävällisesti ja pieneen kouluun oli helppo sopeutua. Koulua käytiin kahdessa vuorossa. Osan koulumatkasta kuljimme polkua pitkin, joka ohitti vanhan, pelottavan ladon. Talven iltavuoroja varten isä osti minulle pienen taskulampun pimeää polkua valaisemaan.

Rintinpolun koulusta jäivät parhaiten mieleen opettajan lukemat sadut, kauravelli ja pihalla lumikasan päällä leikitty kukkulan kuningas. Jotkut saduista olivat jännittäviä, pelottaviakin. Muumitarinoitakin meille luettiin, ja niistä sain yhdeltä luokkatoverilta lempinimen Nuuskamuikkunen, koska hänen mielestään olin ihan Nuuskamuikkusen näköinen.

Kouluruokailu tapahtui luokkahuoneissa. Ruoka tuotiin isoissa astioissa, ja jokaisella piti olla pulpetille levitettäväksi oma ruokaliina. Kauravelli oli klimppistä velliä, jonka kanssa sai lohdutukseksi kaurakeksin. Muita ruokalajeja en juuri muista.”

Kolmannelle luokalle Granström siirtyi upouuteen Vesalan kansakouluun Sakaraan. Oppilasmäärän lisääntyessä Sakaraankin jouduttiin rakentamaan parakkeja. Tilat eivät silti riittäneet. Kontula-lehti 7/1969 kertoi, että Kontulassa oli 1700 oppilaan ja 51 luokan käytössä vain 30 luokkahuonetta. Iltavuoroa kävi 21 luokkaa. Kontulassa liikkui pitkin päivää koulusta tulevia tai kouluun meneviä avainlapsia. Iltavuoroon lähteminen jäi lasten omalle vastuulle niissä perheissä, joiden molemmat vanhemmat kävivät töissä. Kouluviikko oli vuoteen 1972 asti kuusipäiväinen: iltavuorolaiset pääsivät koulusta vasta lauantaina illansuussa.

Kontulan kansakoulu sai käyttöönsä nykyaikaiset tilat Rintinpolulta huhtikuun alussa 1970. Uusiin tiloihin muutti 16 luokkaa: neljä vuokratuista kellaritiloista, neljä Naapurintien parakkien iltavuorosta, viisi Puotinharjun kansakoulusta ja kolme Sakarasta vuoroluvusta. Vuoroluku jatkui kontulalaisten vastalauseista huolimatta 1970-luvulla pitkään. Tilanahtaus helpotti ratkaisevasti Keinutien varsinaisen koulun valmistumisen jälkeen vuonna 1978.

Yhdistys perusti oppikoulun

Ennen peruskoulujärjestelmää noin puolet lapsista siirtyi teoriapainotteisiin jatko-opintoihin valmistaneeseen oppikouluun neljännen luokan jälkeen. Toinen puoli jatkoi kansakoulussa. Oppikoulu tarvittiin tämän vuoksi pian myös Kontulaan.

Vaihtoehtoina olivat esillä valtion ylläpitämä tai yksityisen yhdistyksen perustama oppikoulu. Selvitystyö osoitti valtion koulun perustamisen vievän useita vuosia aikaa. Kontulalaisilla ei ollut aikaa odottaa. He perustivat yhdistyksen valmistelemaan ja ylläpitämään oppikoulua. Se aloitti toimintansa syksyllä 1966 vuokratiloissa. Kouluun pyrki lähes tuhat oppilasta, joista vain runsas puolet pääsi sisälle.

Kontula-Seuran toukokuussa 1967 järjestämässä koulukeskustelussa kiirehdittiinkin toisen oppikoulun perustamista. Helsingin yhteislyseo ja Lapinpuiston yhteiskoulu muuttivat keskustasta Rintinpolulle tammikuussa 1971. Myöhemmin sisarkoulut yhdistyivät Helsingin yhteislyseoksi, joka Kontulassa tunnetaan paremmin ”Hyllinä”.

Naistoimikunta keräsi varoja

Kontulan oppikouluyhdistyksen naistoimikunta järjesti erilaisia juhlia ja tempauksia, joilla se keräsi varoja opetusvälinehankintoihin. Luurankotanssiaisten tuotolla toimikunta osti koululle havaintovälineeksi ihmisen luurangon ja sisäelimet. Luurangon lahjoittajat nimesivät Urhoksi.

Naistoimikunta järjesti myös muotinäytöksiä, joihin Kontulan uudet liikkeet tulivat esittelemään valikoimaansa. Hiusmuotoilusta huolehtivat paikalliset kampaamot. Malleina olivat yleensä naistoimikunnan jäsenet. Toimikunta järjesti myös pienimuotoisempia liivi- ja kosmetiikkaesittelyjä. Toimikunta hankki keräämillään varoilla koululle mm. elokuvaprojektorin, television, verhoja, ryijyjä ja 200 hengen kahviastiaston. Rahaa jäi myös stipendirahaston perustamiseen.

Peruskoulu-uudistuksen seurauksena Kontulan yhteiskoulu muuttui Vesalan yläasteeksi ja lukioksi. Kaupunki päätti lakkauttaa lukion kontulalaisten vastalauseista huolimatta 1990-luvun alussa. HYL toimii jo neljättä vuosikymmentä kontulalaisena kouluna, peruskoulu kaupungin koulujärjestelmässä sopimuskouluna ja lukio yksityisenä kouluna.