MUUTTUVA VÄESTÖRAKENNE

Kontulan asukasmäärä saavutti huippunsa vuonna 1973, jolloin Kontulassa asui 21 667 ihmistä. Alue kuhisi nuoria ja keski-ikäisiä ihmisiä. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen pieni, vain viitisen prosenttia asukkaista.

Kontulan asukasluku kääntyi nopeaan laskuun huippuvuoden 1973 jälkeen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kontulalaisten määrä väheni vuosittain keskimäärin 400 hengellä. Vuonna 1984 väkiluku alkoi uudelleen nousta. Käänteen selitti Kurkimäen ensimmäisten talojen valmistuminen. Betoni-Kontulan väkiluvun aleneminen jatkui. Vesalan kerrostalorakentamisen jatko toi 1980-luvulla alueelle yli 3000 uutta asukasta. Kivikko oli edelleen asumaton.

Kontulan ikärakenne alkoi muuttua nopeasti 1970-luvulla. Alle seitsemänvuotiaiden määrä putosi vuoden 1970 3000:sta vuoden 1995 noin tuhanteen ja osuus väestöstä 19 prosentista seitsemään prosenttiin. Vastaavasti 7-15 -vuotiaitten määrä laski vuosina 1975-1995 4000:sta tuhanteen.

Yli 65-vuotiaiden osuus nousi kolmesta prosentista 16 prosenttiin. Vanhusten määrä ylitti jo 1990-luvun puolivälissä kaupungin keskitason. Lasten ja nuorten osuus on lähellä keskitasoa. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt 3,1:stä kahteen henkilöön vuosina 1975-1995.

Kontulan vanhimmassa, Naapurintie 6-, 8- ja 10-talot käsittävässä yhtiössä asui vuonna 1975 peräti 630 asukasta, joista joka kolmas oli alle 20-vuotias. Vuonna 1985 asukkaita oli 450: heistä oli alle 20-vuotiaita enää viidennes. Alkuperäisistä asukkaista oli vuonna 1985 jäljellä 30 prosenttia, heistä oli syntynyt Helsingissä 40 ja muualla 60 prosenttia.

Syntyvyys aleni - muuttoliike vilkasta 

Kontulan väkiluvun pienentyminen johtui useista syistä. Syntyvyys laski 1970-luvulla koko Suomessa ennätyksellisen alhaiseksi. Kontulassa lapsia syntyi 1970-luvun lopussa vain kolmannes 1960-luvun huippuvuosien määrästä. Ensimmäiset aikuisikään varttuneet nuoret muuttivat pois lapsuudenkodeistaan. Alivuokralaisten osuus väheni huomattavasti.

Monet hyviin yhteiskunnallisiin asemiin nousseet tai hyvän työpaikan saaneet kontulalaiset muuttivat muualle. Muuton osasyynä oli alueen maine, joka ei sopinut yhteen ylemmän keskiluokan elämäntyylin kanssa. Edullinen arava-asunto Kontulassa jäi välivaiheeksi sosiaalista nousua tavoitteleville.

Kontula muuttui 1970-luvulla entistä selvemmin työväestön lähiöksi. Siitä puhuttiin duunarien Tapiolana. Väestörakenteen muutos yhtenäisti Kontulan väestöä, mutta vauhditti samalla Kontulan arvostuksen laskua. Keskiluokkaisia puolestapuhujia oli vuosi vuodelta entistä vähemmän. Lisäksi monet muuttajat levittivät tietoa lähiön kielteisistä puolista, mikä osaltaan vahvisti Kontulasta vakiintunutta huonoa julkista kuvaa.

Sisäisiä väestösuhteita muutti kaupungin vuokratalojen asukkaiden osuuden lisääntyminen. Kaupungin asuntojonossa perheelliset ovat olleet etusijalla, joten kaupungintaloissa lapsiperheiden osuus asukkaista on säilynyt suurempana kuin asunto-osakeyhtiöissä. Vuokra-asuntojen keskimääräinen asukasmäärä ei ole sen vuoksi laskenut läheskään yhtä paljon kuin omistusasuntojen.