JUHLIA, MATKOJA JA TALKOITA 

Julkisessa keskustelussa asukkaiden omatoimisuus ja sosiaaliset verkostot jäivät lähes tyystin vaille huomiota. Kontulan omistus- ja vuokratalojen asukkaat järjestivät paljon erilaista toimintaa. Monissa taloyhtiöissä oli mm. pihajuhlia 1970–1980-luvun vaihteessa. Yhtenä tarkoituksena oli tutustuttaa asukkaat keskenään. Suurehkon vaihtuvuuden takia naapurit eivät enää tunteneet toisiaan.

Yksi aktiivisimmin asukkaiden yhdessäoloon panostaneista taloyhtiöistä on ollut Kaarikuja 5. Veikko Kuokkanen muistelee yhtiön järjestäneen ensimmäiset talkoot keväällä 1969, jolloin asukkaat panivat pihan viemäröinnin kuntoon. Vuosien mittaan talkooväki on mm. tehnyt koripallokentän ja koonnut lapsille leikkivälineitä. Töihin osallistui niin paljon asukkaita, että ”lapiot ja ämpärit loppuivat kesken”.

Yhtiö piti 1960–1970-luvuilla monien muiden kontulalaisten talojen tapaan hiihtokilpailuja lapsille. Kaarikuja 5 järjesti säännöllisesti myös suurimittaisen pikkujoulun. Paikkoina olivat mm. Kolmospesä, Fennia ja Happy Days. Kerran monta bussilastillista Kaarikuja 5:n asukkaita matkasi viettämään pikkujoulua Jyväskylään.

Taloyhtiön 20-vuotisjuhlat järjestettiin Askolan kartanossa, jossa juhlaväki söi illallista ja tanssi pitkälle yöhön. Lapsille yhtiö kustansi käynnin Linnanmäelle muutaman vapaaehtoisen valvojan kanssa. Yhtiön väki matkaili lähes vuosittain yhdessä bussilla eri puolilla Suomea ja Eurooppaa: ensimmäinen matkakohde oli Leningrad vuonna 1974.

Talkooperinne elää

Kaikki vuokratalojen asukkaat leimataan herkästi passiivisiksi. Vastoin yleistä luuloa myös vuokrataloissa virisi runsaasti asukkaiden omaehtoista toimintaa. Leikkikujalla asukkaat kunnostivat pihalle tenniskentän 1970-luvun lopussa. Talvella miesväki jäädytti kentälle luistinradan, jolla isät ja pojat pelasivat tossulätkää. Kontulankuja 1–3:n kerhossa kokoontuivat lapset ja varhaisnuoret. Ohjaajina toimivat talossa asuneet nuoret. Kontulankujalaiset järjestivät myös pikkujouluja koko talon väelle.

Valtaosassa Kontulan taloista järjestetään edelleen keväisin ja syksyisin pihatalkoot. Niiden osallistujamäärä on supistunut huomattavasti. Ikääntyneet ”alkuasukkaat” eivät enää jaksa osallistua talkoisiin. Hiljattain muuttaneista kaikki eivät pidä talkoita tarpeellisina. Talkoisiin riittää kuitenkin edelleen väkeä, eikä niitä ole tarkoitus lopettaa. Niiden sosiaalista merkitystä ei voi yliarvioida. Myös pihojen viihtyisyyden kannalta talkoilla on iso merkitys.

Lähiöiden elämäntapa on kokonaisuudessaan muuttunut yksilökeskeisemmäksi. Sama muutos on ulottunut vähitellen kaikille elämänalueille. Elintason nousu on vähentänyt naapuriavun tarvetta. Sukupolvien pakon sanelema yhdessäasuminen loppui 1970-luvulla. Päivähoidon kehittyminen pienensi hoitotätien määrää.

Elintason nousu näkyi 1970-luvulla myös lisääntyneenä matkailuna. Sukulaisten luona maalla vietettyjen lomien tilalle tulivat koti- ja ulkomaanmatkat. Monet hankkivat kesämökin, jolla saivat olla omissa oloissaan. Nykyisin huomattava osa eläkeikäisistä kontulalaisista asuu kesäisin pitkiä aikoja loma-asunnollaan. Espanjan lämpöön talveksi lähtevien määrä on sekin huomattava