KONTULASTA SANOTTUA

Timo Mikkilä:

"Muutin Kivikkoon vuonna 1999 (...). Silloin ympäristö näytti toiselta kuin nyt. Lähes aarniometsä avautui kotiovelta. Oli järkytys, kun metsä parturoitiin pois.

Virkamiehet kertoivat, minkälainen ympäristö tulevaisuudessa on. Tulossa oli jalkapallokenttiä, Paukkulan puiston laajennus ja luonteva tieyhteys Kivikosta Viikkiin. Sitten Helsingin talous romahti, ja luvatut hankkeet ovat siirtyneet vuosiksi eteenpäin. Kaupunki ilmoitti, että metsät ja entisen ampumaradan alueet raivattiin, koska tavoitteena oli rakentaa puistoja samaan tyyliin kuin muissa lähiöissä.

Vuonna 1999 avautuneet vehmaat maisemat ovat kuin erämaata, ja Paukkulan alueellakin on vasta pikkupätkä puistoa. Kansallispuistosuunnitelma Viikki-Kivikko-Vantaanjoki on ilmeisesti rahapulan vuoksi jäissä. Silti Kivikossa kuulee linnunlaulua joka aamu. Ulkoilualue on yhä viihtyisä keidas ja alue muutenkin ulkoilijan unelma. Ampumarata on luvattu rakentaa betonin suojaan niin, ettei se häiritse kivikkolaisten elämää.

Kaupungin on rakennettava Kivikko mahdollisimman nopeasti sellaiseksi kuin viisi vuotta sitten luvattiin. Näin kaupunki osoittaa, että se välittää kivikkolaisista."

Pirjo Tuusa:

Asukaslukunsa puolesta Kontula voisi hyvin olla suurehko kunta: suomalaisen kunnan mediaanikoko on 4 800 asukasta ja Helsinkiin mahtuisi tällaisia "pihtiputaita" 116 kappaletta. (Totuus tosin muistettakoon: Pihtiputaalla on 5 100 eikä 4 800 asukasta).

Mutta Kontula ei ole kunta, vaan virallisesti Helsingin koillisen suurpiirin Mellunkylän peruspiirin Kontulan ja Vesalan osa-alueet, jotka vielä jakautuvat muutamaan numeroituun, mutta nimettömään pienalueeseen.

Peruskontulalaiset, ne osa-aluelaiset (13 000) ovat suhteellisen iäkästä väkeä. Asukkaista peräti 20 prosenttia on täyttänyt 65 vuotta, kun esimerkiksi Meri-Rastilan "kunnassa" iäkkäiden osuus on vain 3 prosenttia. Jos nämä alueet olisivat oikeasti kuntia, niiden "virret" olisivat varsin erilaisia. Meri-Rastilan kunnassa vaadittaisiin enemmän tukea lapsiperheille ja Kontulan kunta kirjelmöisi sairastavuuden huomioonottamisesta valtionosuuksia määriteltäessä. (Kuntalehti 12.3.2003)

Paula Tuomikoski:

"Kyllä Itä-Helsinkiin ihan perusteettomasti lyödään leimaa muidenkin kuin räppärien toimesta: elokuvat, tv-sarjat... Tosiasiassa ongelmia on ympäri Hesaa, joskin enemmän vuokra-asuntovoittoisilla alueilla. Täällä on kuitenkin voittopuolisesti muuta kuin ongelmia.

Olen muuttanut Töölön, Haagan ja Herttoniemen kautta Kontulaan, omistusasuntoon, johon ihastuin ensisilmäyksellä. Kähden vuoden aikana häiriöitä ei ole ollut. Ostareillahan niitä enemmän on, niin Kontulassa kuin muuallakin. Toisaalta siellä pääsee nauttimaan lähes aidosta kirkonkylän markkinatunnelmasta iskelmämusiikin säestyksellä." (Nyt, 15/2004)

Jonna Adam:

"Muutimme Kalliosta Kontulaan vuosi sitten. Minä kyllä viihdyn Kalliossa paremmin, mutta kyllä Kontula on parempi lapsen kannalta. Täällä on niin ihana luonto. Kai siellä ostoskeskuksella on vähän rauhatonta, mutta me asumme hieman syrjemmässä." (Helsingin Sanomat 28.3.2004)

Emil Forsman:

"Gårdsbacka lugnare än vad ryktet gör gällande. Förorten hör till Helsingfors folkrikaste och invandrartätaste områden, med relativt hög arbetslöshet. Polisuppdragen är dock de samma i Gårdsbacka som i övriga förorter, och brottsligheten sjunker hela tiden, uppger äldre konstapel Emil Forsman vid Östra Centrums polisdistrikt." (http://internytt.yle.fi/mellannyland 19.3.2004)

Jouko Kunnas:

"Se mikä teki Kontulasta Kontulan, on meille muille tuttua kotilähiöstä tai viimeistään naapurikaupunginosasta. Kontulan historiikki auttaa hahmottamaan lähihistoria ja arkielämän tapahtumia ja selittämään niitä. Ei vallan huono saavutus yhdelle kirjalle." (Kaleva 4.3.2003)

Hannes Mäntyranta: 

”Viimeistä lukua olen asunut Vesalassa kuusi vuotta. Kontulan metroasemalla olen nähnyt julkisesti vihreitä kaksien vaalien alla, viimeksi Osmo Soininvaaran ja sitä ennen Jussi Tarkkasen, mistä kiitokset. Muita ei ole näkynyt, mikä johtunee samasta syystä kuin kaupunginosan pikemminkin laaja eikä niin sivistynyt piknik-kulttuuri. Syöminen siihen kuuluu vain jos se on HK:n Sinistä tai vastaavaa.

Kontulassa asuu paljon helsinkiläisiä, joiden elämä oikeasti kiinnostaa harvoja. Mutta kun kuluneena kesänä olen joutunut kävelemään kymmeniä kertoja Tokoinrantaa, olen hämmästynyt. En olisi uskonut, että Kontula-tyyppiset piknikit ovat siellä vieläkin yleisempiä.” (Vihreä Lanka, 34/1999)

Eve Kyntäjä:

”Men det är alltså de rysktalande och -tänkande återflyttarna som behöver hjälp. Eve Kyntäjä understryker att det alltid finns risk för att man generaliserar:

– Det är en sak om man kommer som en forskare från universitetet i Moskva, en annan sak om man är en vanlig mänska från någon avkrok av Ryssland som hamnar i en etta i Gårdsbacka, som inte kan språk och inte får arbete.

Men hon medger att det finns ganska många av den andra kategorin.” (Ny Tid 17/1999)

Teemu Brunila:

”Helsingissä joutuu asumaan vuokralla jossain vitun Kontulassa, jossain kusenpolttamassa yksiössä ja maksaa siitä neljä ja puoli tonnia kuussa...” (Rumba 17/2001)

Juha Roiha:

”Jos Turun vieressä sijaitsevasta Raisiosta kiersi aikanaan sanonta, että se on ainoa risteys, jolla on kaupunkioikeudet, niin mitä ovat sitten Jakomäki, Kontula, Varissuo, Hervanta, Raksila ja monet muut taajamat, joissa asuu kohta kaksi kolmasosaa suomalaisista. Maaltapako on jo käynnissä, koska alkaa lähiöstäpako?” (Radio Mafia)

Anu Kantola:

”Uutisissa saattaa myös heikko signaali siitä, että pääoma on päässyt erkaantumaan niin kauas omaan todellisuuteensa, että ajan mittaan yhteiskunnat alkavat palauttaa sitä maan pinnalle tavalla tai toisella.

Jos olin yhtiöiden johtoporrasta, pyrkisin kai lykkäämään tuota päivää mahdollisimman pitkälle ja yrittäisin pitää jonkinlaista yhteyttä myös myös muihin todellisuuksiin. Jos siis 90 000 verovapaan euron jälkeen osinkovero tulee uniin tai tuntuu täysin musertavalta, ehkä pistäytyisin joku päivä vaikkapa sillä kuuluisalla Kontulan ostarilla tai kunnallisen terveysaseman odotushuoneessa.” (Suomen Kuvalehti 9/2004)

Suvi Ahola:

”Netistä näkee, miten Naulakallion erityiskoulun oppilaat ovat videoineet omaa arkeaan ja Vesalan lukiolaiset Kontulan vanhustenkeskuksen osasto 4:n asukkaita ja työntekijöitä. Jälki on rosoista, mutta tarinat saavat kyyneleet silmiin.” (Helsingin Sanomat 6.3.2004)