KONTULA KULTUURISSA

Tunnetuin Kontulassa suurelta osin kuvattu elokuva on Tapio Suomisen ”Täältä tullaan elämä”. Elokuva oli vuoden 1980 katsotuin suomalaisfilmi. Sen näki peräti 382 024 katsojaa. Sen kuvauspaikkoina olivat Kontulankaari, Vesalan yläaste, Ostoskeskus ja Ostostie sekä urheilukentän huoltorakennus. Tarina itsessään ei kerro Kontulassa, vaan lähiönuorista.

Tarja Mattila pohti suhdettaan lapsuuteen Kontulassa dokumentissa Nukkeni nimi on Nixon (1994). Kolme Keinulaudantie 7:ssä kasvanutta naista muistelee siinä kasvuvuosiaan lähiössä.

Orvo Kontion lastenelokuva ”Kadonneen aarteen arvoitus” kuvattiin Kivikossa. Näyttelijöiden merirosvoasuissa ja filmiryhmän autoissa riitti ihmettelemistä lähiseudun lapsille.

Arhi Kuittinen on ohjannut omana tuotantonaan elokuvan, jonka nimi on yksinkertaisesti ”Kontula”. Monet kontulalaiset eivät lähtisi katsomaan tätä elokuvaa isollakaan rahalla. Heidän mielestään Kontulan nimeä ei edes saisi käyttää elokuvassa...

Vuonna 2003 valmistuneen ”Nousukausi” -elokuvan espoolainen menestyjäpari päätyy Invisible Toursin järjestämällä elämysmatkalla työttöminä Jakomäkeen. Kuvitteellisen yhtiön muita kohdevaihtoehtona on mm. loma ”Luottohäiriöisenä asunnonhakijana Kontulassa”. Matkakuvauksesta löytyy reipas annos Kontula-kliseitä.

Kirjat

Matti Yrjänä Joensuun ”Harjunpää ja poliisin poika” sijoittuu lähes kokonaan Kontulaan. Urheilukentän viereisillä linnoitteilla ja luolilla on tärkeä osa tapahtumapaikkoina.

Tomi Kontion tuotannossa Kontulalla on keskeinen sija. Hän on kirjoittanut lähiöstä runoja ja proosaa. Runokokoelma Tanssisalitaivaan alla sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 1999. Kontion Uumen-romaani ja novellikokoelma Säädyttömät sijoittuvat nekin Kontulaan. Lähiö on läsnä myös hänen uusimman unokokoelmansa ”Vaaksan päässä taivaasta” -runoissa:

Osa uutuuden runoista paikantuu kaupunkiin, jopa tarkasti Kontulan lähiöön. Asvaltti, betonimuuri, katulaatat, keskikaljabaari ja ostoskeskus lähellään tekstin runoilija etsii kielikuvaa metroaseman liepeiltä (Leena Ahlholm).

Jussi Sydänmäen kuunnelma Kontula (1999) kertoo lähiön runoilijapojasta. Se perustuu väljästi Sydänmäen omiin vaiheisiin Kontulasta rocktähdeksi. Myös romaani Lucky Dan (2001) ankkuroituu Kontulaan.

Leila Simosen Lapsitappajissa (2001) "työtehtävät vievät rikoskonstaapeli Susanna Teräsvuon hienostoalueille Kulosaareen ja huonomaineiseen Kontulaan".

Timo Kiiskisen ”Ihan tavallinen formulakuski” (2001) kuvaa kontulalaisen Maunon tietä tuntemattomuudesta formulatähdeksi. Kiiskinen kirjoittaa lähiöelämästä mielikuvituksettoman kliseisesti. Juha Vuorisen ”Viimeinen suuri seikkailu” rakentuu myös perinteisten lähiömielikuvien varaan:

”Nikun ja Jaken ehdotuksesta kisa järjestettäisiin Helsingissä, tarkemmin sanottuna Kontulan ostoskeskuksen ympäristössä. Pärskänen oli suunnitellut korpivaelluksia kuten tv-ohjelmissa, mutta Niku sai puhuttua kisan kustantajan ympäri.

- Ajatelkaa kuinka vaativaa on pärjätä monta viikkoa itä-helsinkiläisessä lähiössä. Kyllä tuolla skuttassa makailee vaikka vuoden mutta tulepas hengailemaan tänne ostarille, jossa sattuu ja tapahtuu jatkuvasti.”

Kirjan ensimmäinen luku löytyy netistä.

Biisit

Kontulasta tehtyjen laulujen sanat toistavat yleensä kielteisiä lähiömielikuvia. ”Penan” (=Esko Koivumies) kieli poskella tehty Kontulaan vuodelta 1976 rinnastaa lähiön Villin länteen:

”Mitä muuta tarvitsee,
et ku puukon ja puntarin,
niin ostoksille mennä voi”.

Eero Raittisen ”Kontulaan” (1992) on hiukan samassa hengessä tehty, mutta yleissävyltään myönteisempi. Rapyhtye Rapatti kierrätti vuonna 1990 Kontulasta pelkistetyimpiä kauhukuvia:

”Tämä on Kontulan nuorten kapina,
samea katse ja hirveä vapina.
Pyöreinä katsovat silmät peilissä,
vanhemmat kiitävät samassa seilissä.”

Rapartisti "Wäinö" on julkaissut omakustanteen Kalevalasta Kontulaan. Ylioppilaslehden mukaan Kontula kuuluu levyllä.

"Omakustanteella seikkaillaan Kontulassa, otetaan kantaa lähiöiden kovaan kohteluun ja lähetetään kiitoksia - hip hop -kielellä tietysti propseja - old school -äijille ja kaupunginosaporukoille: Kontulan kotipojille, Karhupuiston kermalle, Ruohis-posselle ja tietysti erityispropsit munkkalaisille."