Kontula-Seuran sihteeri Timo-Jussi Kyyrö jututti ministeri Eero Heinäluomaa juhlan jälkeen. Tuokion tallensi Kontula-dokumentin ohjaaja Tii Ricks.

MINISTERI EERO HEINÄLUOMAN PUHE KONTULA-SEURAN 40-VUOTISJUHLASSA 4.4.2006

Kontula oli suuren kaupungistumisaallon ensimmäisiä suuria lähiöitä. Siksi kaupungin osan elämää on seurattu, ei vain Kontulassa tai Helsingissä vaan koko maassa. Lähiöiden kasvukivut ovat nekin hahmottuneet suomalaisille Kontulan kautta.

Kontulasta onkin vuosien mittaan tullut kaikkien suomalaisten tuntema paikka, vaikka harvempi on tainnut paikkakunnalla käydä. Kontulaa voisi tänään sanoa jo brändiksi, jolle voisi jo mitata markkina-arvoakin. Kontulaan on myös erikoinen viha-rakkaussuhde. Kontulan tuntevilla tuo suhde on enemmänkin arvostusta ja rakkautta kuin väheksymistä ja vihaa.

Kontulaan muuttajat mielsivät uuden kotipaikkansa keskikokoiseksi kaupungiksi. Kunnon suomalaisen kaupungin tapaan kontulalaiset perustivat lukuisia yhdistyksiä. Lähiön asukkaiden yhteiseksi järjestöksi perustettiin vuonna 1966 Kontula-Seura, joka ryhtyi ajamaan nuoren asuinalueen asioita.

Kontula-Seuran tilaisuudet tunnettiin Kontulan pienoisparlamenttina. Keskustelemassa oli satoja ihmisiä ajankohtaisista aiheista. Eräänlaista parlamentarismia edusti sekin, että ajan hengen mukaisesti seuran hallituspaikat jaettiin poliittisten voimasuhteiden mukaisesti. Tämän päivän silmillä näyttää ylipolitisoituneelta, mutta se hyvä puoli siinä taisi olla, että isot poliittiset voimat ottivat Kontulan ajankohtaiset asiat omakseen.

Seuran järjestämästä Kontula-päivästä tuli alueellinen suurtapahtuma. Noin kymmenen vuoden ajan ilmestynyt Kontula-lehti palveli tiedonvälittäjänä ja väittelyareenana.

Kontula-Seura on toiminut koko historiansa ajan alueen asukkaiden edunvalvojana. Viime vuosina se lisäksi on ollut ansiokkaasti mukana luomassa monipuolisempaa kuvaa Kontulasta. Vuonna 2002 ilmestyneen Kontula-kirjan toteutuksessa seuralla oli tärkeä rooli. Vuonna 2004 Kontula-Seura osallistui näkyvästi Kontulan 40-vuotisjuhlavuoden järjestämiseen. Seuran on myös uudelleenperustetun Kontula-lehden taustavoimista.

KÄSITYKSET KONTULASTA MUUTTUNEET

Käsitykset Kontulasta ovatkin muuttuneet myönteisemmäksi, mikä ilahduttaa meitä alueella asuvia. Itse olemme aina tienneet, että Kontula on hyvin toisenlainen kuin sitkeään juurtunut maineensa.

Oma henkilökohtainen kokemukseni on jostain 1960-luvun lopusta. Perhevierailu suuntautui ihmeelliseen uuteen asuinalueeseen Helsingissä. Kummitätini oli löytänyt Kontulasta itselleen ja perheelleen kodin. Paljon metsää ja huikean korkeita kerrostaloja ja syksyn pimeyttä. Täytyy tunnustaa, ettei se pienestä pojasta niin houkuttelevalta tuolloin tuntunut.

Enpä tuolloin tietenkään voinut arvata, että joskus tulisin asumaan näillä seuduilla pidempääkin – ja viihtymään. Puolisoni molemmat vanhemmat löytyivät Kontulasta, joten aluetta ja sen palveluja on tullut kierrettyä. Oma puoliso löytyi myös Itä-Helsingistä ja niinpä Itäkeskus, Kurkimäki ja tänään Vesala ovat tulleet tutuiksi. Kontulan ostoskeskushan se tänään meillekin lähipalvelut toimittaa.

DUUNARIEN TAPIOLA

Kontulaa on joskus sanottu duunarien Tapiolaksi. Luonnehdinnassa tiivistyy paljon Kontulan ominaisluonteesta. Lähiö on väljänoloinen ja puistomainen, vaikka alueella on asunut enimmillään 20 000 ihmistä. Sosiaalisesti Kontula on monipuolinen: on yrittäjää, opettajaa, sairaanhoitajaa, metallimiestä, myyjää ja eläkeläistä; maisteria ja tohtoria, merkonomia ja restonomia. Kontulassa asuu suomalaisia ja tänään myös ulkomaalaisia.

Kontulalaiset ovat aitoja ihmisiä ja toisistaan välittäviä. Täällä ei konstailla eikä koreilla. Elämä on täällä läsnä joka solullaan. Ihmiset ovat Kontulan suola, ei tänne merimaiseman takia tulla.

Viittasin jo Kontulan alkuvuosien aktiiviseen asukastoimintaan. On ollut ilo havaita, että samantapaista toimeliaisuutta löytyy myös 2000-luvun Kontulasta. Esimerkiksi terveyspalveluita ja kulttuuria käsitelleet asukasfoorumit ovat saaneet ihmiset liikkeelle. Uutena keskustelukanavana on käytössä kontula.com -sivuston keskustelupalsta.

LÄHIVAIKUTTAMINEN MUISTETTAVA

Suuressa kaupungissa kunnalliset asiat jäävät herkästi kaukaisiksi, jos lähialueen vaikuttamista ei ole kunnolla järjestetty. Viime marraskuussa ilmestyneessä Kontula-lehdessä esitin ajatuksen asukasdemokratian kehittämisestä. Kontulasta löytyy tänäänkin asukasmäärä, joka vastaa pienen kaupungin väkilukua. Vaikka suuresta kuntauudistuksesta puhutaan, ei pitäisi unohtaa lähivaikuttamista. Suuressa kaupungissa pitäisi luoda tilaa asukastoimikunnille tai kunnanosavaltuustoille, joissa paikallisiin palveluasioihin pääsisi vaikuttamaan.

Kuntauudistuksen tavoitehan on varmistaa kelpo palvelujen järjestäminen kaikkialla Suomessa ja myös turhien kuntarajojen purkaminen palvelujen takaamisen tieltä. Onhan tässä meillä lähelläkin tarvetta uudenlaiseen yhteistoimintaan vaikkapa Kontula - Mellunmäen ja Rajakylä - Länsimäen kesken. Mutta uudistuksetkaan eivät saa olla tiellä lähivaikuttamisen vahvistamiselle.

Tänä keväänä on puhuttu paljon Kontulan keskuksen kehittämisestä. Jokin aika valmistuivat ensimmäiset hahmotelmat, miltä ostoskeskuksen ympäristö voisi tulevaisuudessa näyttää. Kontulan keskuksen kehittämiseen on syytä suhtautua ennakkoluulottomasti. Hyväkin lähiö voi kehittyä entistä paremmaksi. Kontulaa suunniteltiin 1960-luvulla kunnianhimoisesti, samassa hengessä kannattaa toimia myös 2000-luvulla.

Koko Itä-Helsingissä on paljon mahdollisuuksia. Kontulan kehitykselle onkin tärkeätä, että koko itäinen pääkaupunki kasvaa ja kehittyy. Uskon, että Itä-Helsingin arvostus on vahvassa nousussa myös tulevina vuosina. Metro, Itäkeskuksen kauppakeskus, luonto ja hyvät kulkuyhteydet ovat tämän alueen vahvoja valtteja. Vuosaaren satama luo alueelle uutta dynamiikkaa ja uusia työpaikkoja. Työpaikkoja koko Itä-Helsinki kaipaakin, sillä työpaikat antavat alueelle uutta elinvoimaa ja omavaraisuutta. Tässä myös kaupunki ja valtiovalta voisivat näyttää esimerkkiä. Ammattikorkeakouluille ja monelle virastollekin voisi ajatella Itä-Helsingistä löytyvän mahtava sijaintipaikka. Ja miksei Helsingin Energiakin voisi sijoittaa konttoritoimintojaan tänne itään – hyvien yhteyksien ja keskustaa paljon halvempien vuokrien alueelle.

Esitän parhaat onnittelut juhlivalle Kontula-seuralle ja kontulalaisille. Alueen kehityksen takeena on aktiivinen kansalaistoiminta niin asukasyhdistyksessä kuin puolueissa ja muissa kansalaisjärjestöissä. Kontula kukoistaa kuin sen asukkaat uskovat itseensä ja omaan asiaansa.

Eero Heinäluoma