VESALA - RINTAMAMIESTEN JA -NAISTEN ASUINALUE
|
Suomen valtio pakkolunasti Mellunkylän kaupunginosasta Mellunkylän kylästä vuosina 1946–1953 maa-alueen, johon kaavoitettiin omakotitontteja rintamamiehille. Maa-alueet olivat kuuluneet 8 maatilalle: Smedbacka, Nybondas, Fallskogen, Utby, Nybro, Metsälä, Bredbacka ja Bredbacka I.
|
Alueet olivat kapeita kaistaleita, jotka oli isojaossa annettu kylän tiloille lisämaiksi. Alue oli itä-länsisuunnassa 2 kilometriä ja etelä-pohjoissuunnassa 1,5 kilometriä, riippuen siitä mitä Vesalan alueeseen lasketaan.
|
Aluksi kaavoitettiin Mellunkylän tien reuna-alueet, kuten Muinaistutkijantien ja Humikkalantien alueet ja sitten tietön alue eli Aarteenetsijän ja Vesalantien alue.
Alueen alkuperäinen asukas ja rintamaveteraani Sulo Lehtonen, koska te ostitte tonttinne?
|
"Ostin tontin vuonna 1953. Ensimmäiset talot olivat valmistuneet jo 1940-luvun lopussa. Rakentaminen alkoi Muinaistutkijantien ja Humikkalantien alueelta ja sitten Koskenhaantieltä ja toisaalta Vesalantien loppupäästä. Alue oli alavaa peltoa, metsää ja suota. Paneliantien tontti, jossa taloni on, oli suota. Kokeilin rautatangolla maaperää ja totesin sen olevan kovaa, joten päätin ostaa tontin. Myöhemmin totesin, että noin parinkymmenen sentin punainen (ruosteinen) sorakerros pidätteli vettä, mutta sen alla oli valkoista soraa. Vesalan puronpuoleisen penkan aukaistuani tontilla ollut suovesi valui puroon ja tontti kuivui hetkessä."
|
Mistä arvelette Vesalan saaneen nimensä. Aluehan kuului Mellunkylän kylään?
|
"Valtion omistama Wärtsilän Konesilta lunasti Vesalan puron molemmin puolin olevan alueen ja kaavoitti alueen työntekijöilleen, jotka olivat olleet rintamalla. Konesillan johtajana oli insinööri Vesa ja alueen nimeä mietittäessä sitä alettiin kutsua Vesalaksi.
|
Pakkolunastetun alueen reunoilta maanomistajat myivät vielä lisämaata omakotitonteiksi ja alue laajeni. Mm. Paneliantien loppupää kuului Fallåkerin tilaan ja myytiin yksityisesti. Vesalan nimi laajeni koko omakotialueen nimeksi."
|
Keitä Vesalan ensimmäiset asukkaat olivat?
|
"Asukkaat olivat pääasiassa muualta Helsinkiin muuttaneita ammattimiehiä, kuten kirvesmiehiä, työmiehiä, putkimiehiä, rakennustyömiehiä, autonkuljettajia, peltiseppiä jne. Joukossa oli myös rakennusurakoitsijoita, osastopäälliköitä, agronomeja jne. Yleensä henkilöitä, jotka uskoivat osaavansa rakentaa itse oman talonsa.
|
Silloin jokainen asukas tunsi toisensa ja toista autettiin
talkoilla. Kiivas rakennuskausi kesti lähes 20 vuotta eli 1950-luvun ja 1960-luvun ajan."
|
Mistä kulki liikenne silloin ja missä oli lähin kauppa?
|
"Alueella ei ollut tieverkostoa. Silloiselta Porvoontieltä lähti Kallvikin tienhaarasta Mellunkyläntie metsien läpi Malmin lentokentälle ja Vanhalle Porvoontielle. Tie kulki mm. Muinaistutkijantietä Vesalan männyn ohi ja siitä eteenpäin Humikkalantietä Myllypuron voimalaitoksen kautta Kehä I:n seutua Malmille jne.
|
Vanha tykkitie lähti Mellunkyläntieltä Suomenlahden Puun lautatarhojen kohdalta (nykyisin kevyenliikenteen silta) kulkien Aarteenetsijäntien kohdalla ja jatkuen Rajakyläntien kohdalla. Mellunkyläntieltä tultiin kävellen, kunnes saatiin tehdyksi talkoilla alueen tiet. Loppuvaiheessa linja-autokin ajoi entisen Elannon, nykyisen pieneläinlääkäriaseman eteen.
|
Pohjoisen puolella valmistui Rajakylän puolelle Maratontie ja sitä pitkin pääsi alueen toiselle laidalle. Kauppoja ei ollut, kunnes saatiin Elanto perustamaan kauppa 1950-luvun lopulla alueelle. Siitä ostettiin paitsi ruokatavaroita myös rakennustavaroita. Jos ei varastosta löytynyt, niin sitten tilaamalla."
|
Miten alue on muuttunut 50 vuoden kuluessa?
|
"Alue oli aluksi metsäinen ja alavilta alueilta myös kosteaa aluetta. Vesalan puro tulvi aina keväisin. Keväällä ja alkukesästä puroon nousi ahvenia ja haukia Vartiokylän lahdesta, johon puro laskee. Vesalan koski kohisi ja ryöppysi keväisin, mutta kalat pääsivät vain jotenkin siitä ylös. 1960-luvulla puro ruopattiin ja syvennettiin, alue kuivui ja tulvat loppuivat. Alussa kaikki tunsivat toisensa ja tietalkoita ja talotalkoita pidettiin usein.
|
Kun 1970-luvulla päätettiin metron rakentamisesta Kontulaan, niin asutusta tiivistettiin kaavalla. Kaupungin suunnitelmat olivat aivan hurjia. Tehokkuusluvuiksi ehdotettiin 0,40 ja tontteja ehdotettiin yhdistettäväksi. Alueen luonne olisi muuttunut aivan tyystin.
|
Pitkien neuvottelujen jälkeen, joita käytiin alueen pienkiinteistöyhdistyksen johdolla, tonttien tehokkuusluvuksi jäi 0,25 ja jokainen tontti jäi omaksi yksikökseen. Viimeinen kaavaehdotus hyväksyttiin vuonna 1980. Aleen tontit olivat suuria ja se antoi mahdollisuuden lisärakentamiseen.
|
Alkuperäisväestön vanhetessa tontteja on jaettu jälkipolvelle tai kokonaan uudisrakentamiseen tasaisesti eri vuosina, mutta varsinainen uusi rakennuskausi on ollut 1990-luvun lopussa eli
aivan viime vuosina. Alue on kasvanut 60-luvun noin 100 omakotitalon alueesta yli 600 talouden alueeksi. Osaan alueesta, kuten Tuukkalantielle, Aarteenetsijäntielle, Koskenhaantielle ja Kotikonnuntielle on rakennettu kerrostaloja.
|
Alueen tiestö on parantunut vuosien kuluessa. Talkoilla rakennettua tietä on ollut noin 8 kilometriä. 1980-luvulla saatiin luovutettua kaupungin hoitoon Aarteenetsijäntie ja sitten muutaman vuoden kuluessa loputkin tiet. Tiet on sen jälkeen asfaltoitu ja jokunen lisätiekin rakennettu. Tämän
hetken ongelmana on runsas alueen läpiajo, jota hidasteetkaan eivät ole vähentäneet.
|
Suurin muutos alueella tapahtui, kun Kontulaa alettiin rakentaa 1960-luvulla ja kun Vesalaan kuuluvaa Tuukkalanmäkeä alettiin rakentaa 1980-luvulla. Kontulan ja Vesalan alueella
asuu n. 20 000 asukasta, joka vastaa Heinolan kokoista kaupunkia. Uudet asukkaat olivat pääasiassa muualta Suomesta muuttaneita ja hiukan juurettomia.
|
Alueet ovat nyt rauhoittuneet, ja ovat huomattavasti mainettaan parempia. Kontula toi meille palvelut kävelymatkan päähän, ja metro hyvät liikenneyhteydet Itäkeskukseen ja Helsingin keskustaan. Omakotialue on puistomainenja rauhallinen eikä ilkivaltaa esiinny. Alueella on sisäinen kontrolli ja ulkopuolisia tarkkaillaan.
|
|
